Penang ja 'visa run', osa 1

Hämmentävä Bali

Oi juma, sitten kun ollaan reissussa niin käydään kyllä siellä ja tuolla, maistellaan ainakin niitä ja näitä, hankitaan kotiin sitä sun tätä ja vaikka mitä. Kuulostaako tutulta? En epäile yhtään. Mullakin oli kunnianhimoisia tavoitteita Balin reissulle, mutta lähinnä ne liittyi siihen, kuinka usein istun alas ja kirjoitan reissutarinoita. Kahden viikon Balin reissulla se onnistui tasan kerran, joten pahoittelut siitä. Meillä oli matkassa vain yksi läppäri, jota oli tarkoitus jakaa kolmen ihmisen kesken ja majapaikkojen nettiyhteydetkin pätkivät aina sopivasti. Vaikka hankittiin paikalliset nettiliittymät puhelimiin, niin yhdellä näppiksellä pystyy kuitenkin toimimaan vain yksi kerrallaan. Pieleen siis meni tavoitteiden täyttämisen osalta, joten nyt on kirimisen paikka. Pysykää siis kuulolla, sillä nyt ollaan kotona Samuilla ja täältä pesee.

Ennen kuin alan purkamaan Balia, haluan kuitenkin makostella sitä vielä hetken. Olen pannut merkille jo tässä parin viikon aikana, että fiilikset Balia kohtaan kehittyy koko ajan. Viime viikolla ajattelin jostain asiasta tietyllä tavalla, kun taas tällä viikolla tunne on kokolailla toinen. Merkillinen juttu, sillä en muista kokeneeni näin aiemmin. Joten jos suotte anteeksi, lähden purkamamaan Balia loppupäästä, eli meidän pakollisesta viisumireissusta Penangille. Siitä tuntuu nyt olevan helpompi lähteä liikkeelle.

Taidan nyt jo kaivata Balin aaltoihin...

Viisumit

Mikäli aiot viipyä Thaimaassa pidempään, kuten vaikka vuosia, on joku viisumi oltava. Meillä on bisnesviisumi (johon siis tarvitaan bisnes täällä), ja se on haettava aina vuodeksi kerrallaan (mm. täällä olen kertonut asiasta). Kun vuoden viisumi menee umpeen, on haettava uusi Penangilta, joten arvatenkin Penang tulee ajan saatossa kovinkin tutuksi.

Oltiin päätetty yhdistää Penangin viisumireissuun pieni loma, joka tässä tapauksessa kohdistui siis Balille. Kahden viikon Balin reissun jälkeen lennettiin Air Asialla ensin Jakartaan, josta jatkettiin samaisella lentoyhtiöllä Penangiin. En tiedä johtuiko lennolle tilaamistamme ruoista vai mistä, mutta kun pääsimme viimein lentokentälle, tiesin että joku oli pielessä. Olo oli nimittäin kamala, ja kiittelinkin onneani siitä, että se alkoi vasta siinä vaiheessa. Eikä esimerkiksi 6.30 aamulla, kun lähdimme Balilta tekemään melkein kymmenen tunnin matkaa.

Epäilemättä pääsin 'nauttimaan' jonkin sorttisesta ruokamyrkytyksestä, sen verran raju vuorokausi oli kyseessä. Jos en maannut vessan lattialla uupuneena, nukuin. Ei aivan sitä mitä olin suunnitellut, mutta joskushan se on levättäväkin. Penang ja ensimmäinen vuorokausi siellä meni suurin piirtein näin, sitten olikin jo lähdettävä hoitamaan viisumiasioita.

Penangin rantamaisemaa

Jim's Place

'Our wonderful, fantastic, bombastic Jim!'- kuten Phanganistin sivuillakin kerrotaan (kannattaa lukea juttu). Phanganistin jutun luettuasi haluat tavata Jimin vaikka et viisumia tarvitsisikaan, sillä kaveri tuntuu olevan legenda jo eläessään. Phanganistin sivuilla kerrotaan Jimin asuneen myös Ruotsissa, jossa toimi mm. golfopettajana, mutta siellä ei mainita sitä, että Jimi on asunut myös Suomen Porvoossa silloisen tyttöystävänsä kanssa toimien ravihevosten kouluttajana. Tämän hurmurin jakelemat 'darlingit' ja 'minä rakastan sinua'- jutut (selvällä suomen kielelläkin) on taatusti vuosien saatossa saaneet useammankin naisen jalat veteliksi. Mutta Jimi ei ole vain naisille, hän on selvästi mies paikallaan, kun Thaimaan alati vaihtuvista viisumikiemuroista on kyse.

Jimillä istuskelee muutenkin vain porukkaa, on se tunnelma siellä nimittäien melko rento

Mikäli haluat mennä viisumien suhteen helpoimman kaavan mukaan, mene Jimin luo Chulia Streetille. Mene varsinkin silloin, kun matkassa on ongelmia. Me tehtiin niin nyt toistamiseen, koska haluttiin viettää Penangilla aikaa muutenkin kuin konsulaatissa ravaten. Kaikki paperit osaltamme oli kunnossa, ainoa mikä tuntuu aina aiheuttavan meille päänvaivaa on talouteen liittyvät kiemurat. Mitä tiliotteita tarvitaan, jos tarvitaan, kuinka paljon pitää olla näyttää rahaa tilillä (jos pitää), ja oliko vielä jotain muuta? Varsinkin nyt kannattaa olla tarkkana, kun säännöksiä on kiristetty entisestään, eikä kukaan tunnu tietävän varmaksi yhtään mitään. Paras asia Jimissä on se, että hän hoitaa, vaikka mikä olisi.

Tälläkin kerralla Jimi totesi, että pysykää puhelimen ääressä klo 8.00 seuraavasta aamusta eteenpäin, ja mikäli tulee jotain ongelmia, mennään vaikka käsi kädessä yhdessä hoitamaan ne pois. Mitään ongelmia ei nyt kuitenkaan tullut (ekalla kerrallahan niitä oli), joten me ehdittiin jopa hieman kiertelemään George Townin hurmaavasti kulahtanutta vanhaa keskustaa, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteisiin, ja nauttimaan sen kansainvälisestä ilmapiiristä paahtavan auringon alla.

Kyllä Penangissa on satsattu ihan todella näyttäviin sisäänkäynteihin.

Koska jalkakäytäviä ei juurikaan ole, pääsee kävelemään näitä ovien edessä olevia sympaattisia kujia pitkin.

Penangin kuvaukselliset talot ja kujat

Penangin vanha keskusta on valokuvaajan unelma. Ei kuitenkaan kannata ahnehtia liikaa ohjelmaa ainakaan päiväsaikaan, sillä se on myös varsinainen sulatusuuni. Aurinko on polttava, ja vaikka meren läheisyyden voi haistaa, ei tuulet siltikään tavoita talojen välissä olevia pieniä kujia. Penangin kauneudesta voi helposti nauttia riksan kyydissä, pyörän selässä tai kävellen katuja ristiin rastiin ja yksi aivan loistava idea päivän viettoon kiehtovasta taiteesta nauttien, on hankkia joltain matka-agentilta kartta, johon on merkittyinä alueelta löytyvät paikallisten taiteilijoitten ja sarjakuvapiirtäjien raudasta loihtimat taideteokset. Joukossa on myös toinen toistaan upeimpia seinämaalauksia, mutta idea on lyhykäisyydessään se, että bongaa omalle aikabudjetilleen sopivan määrän taidetta kaduilta ja kujilta.

Riksalla pääsee...

ja osa niistä on erittäinkin näyttävästi koristeltu.

Upeita rakennuksia

ja temppeleitä.

Vaikka taiteesta ei olisikaan niin kiinnostunut, niin kyllä tämä mennen tullen voittaa taidemuseossa käynnit (oma mielipide). 'Taidekävelyn' aikana on mahdollisuus paitsi saada tietoonsa humoristisella tavalla alueen historiaa, niin myös eksyä kujille joihin ei muuten tulisi ehkä mentyä. Lisäksi 'taidekävelyreitin' varrelle osuu myös toinen toistaan upeampia temppeleitä, muita Penangin 'pakko nähdä' -kohteita, sekä aimo määrä paikallista elämää. Erittäin vahva suositus ainakin meiltä. Vaikka me ei tällä kertaa löydettykään mitään paperikarttaa kävelyä varten, niin google maps tarjoaa loistavan karttapalvelun tätä varten. Se tosin vaatii nettiliittymän puhelimeen, mikä ei ole mikään kallis sijoitus. Muita oppaita ei sitten tarvitakaan, kartta tai puhelin vain käteen ja menoksi. Googlen tarjoaman kartan mukaan merkittyjä taideteoksia on jopa 118, eli ihan kivasti siinä saa päivän jos toisenkin kulumaan.

Seuraavassa osassa kerronkin sitten, kuinka pääsimme takaisin Samuille ja mitä hämmentävää matkalla ehti tapahtumaan. Pysyhän kuulolla!

Ps. Thaimaanrannan maalareitten Thaimaa-aiheisia vinkkejä voi käydä lukaisemassa momondon sivuilta. Mitä vinkkejä sinulla olisi Thaimaahan?

Näitä seinämaalauksia on paljon ja kyllä ne on näyttäviä.

Tiesitkö muuten, että kuuluisa kenkäsuunnittelija Jimmy Choo on todellakin aloittanut näiltä nurkilta?

Tässä on aika hauska ;)