Huikeata hässäkkää, sitä tämä ensimmäinen viikko Suomessa on ollut. Turha kuvitella, että olisi ehtinyt palautumaan muutaman päivän kotimatkasta ja vaikka nukkua hyvin, niin ja olihan tossa juhannuskin välissä juhlineen. Onneksi vain tässä muutaman metrin päässä naapurissa.
Vanhimmalla pojalla Jessellä on auto, joka pitää saada myytyä. Samalla kaveri itse lähti skeittirundille ympäri Suomea ja kuka hoitaa, no äiti tietenkin. Mun intresseissä auton myynti todellakin on, loppuvat viimein nämä jumalattomat vakuutusmaksut, kun pojalla itsellään ei ole varaa niitä maksaa. Täytyy ottaa jantteri pieneen kurinpalautukseen ensi viikolla, ihan ensimmäisellä viikolla ei ole viitsinyt, kun ikäväkin on ollut niin kova.
Nuorimmainen, eli Miska lähti tänään Ruotsiin jalkapalloturnaukseen ja olihan siinäkin jotain hommaa, kuten esimerkiksi henkinen valmennus, kun kaveri on yllättäen kuulemma pudonnut taidollisesti johonkin ö-luokkaan Samuin kuukausien aikana. Mihin ihmeessä se itsetunto on nyt kadonnut? Suomessa kaikki on kuulemma niin paljon parempia ja taso kovempi, saati sitten kovan luokan turnauksessa ulkomailla. Huh huh, sinne se nyt kuitenkin Pohjois-Espoon Ponsin riveissä lähti. Peukut pojille!
Suomen koti pitäisi saada vuokralle taas ensi toukokuun lopulle saakka. Varasto on tyhjennettävä, joten myytävää riittää golf-kamoista lumilautoihin ja muut siihen päälle. Ensi viikon keskiviikolle on naapurin Päivin kanssa varattu kirpputoripaikat Hietsusta, toivottavasti ilmojen herrat ovat meidän puolellamme tällä kertaa. Näihin päiviin Suomessa on kuitenkin mahtunut jo yhden päivän sisäänkin pari vuodenaikaa. Milloinkohan se kesä alkaa?
Eikä meillä ole edes sänkyä, koska tämän kevään vuokralaisemme halusi tuoda omansa ja ymmärrän sen kyllä. Nyt ollaankin sitten nukuttu patjoilla lattialla ja selkä kyllä huutaa hieman hoosiannaa. Uutta en viitsisi periaatteessakaan ostaa, kun elokuussa kuitenkin päästään taas Samuin lämpöön huippusängyille nukkumaan. Olisiko kenelläkään hyvää sänkyä tarjolla?
Ja Tomppa lähti kesäduuniin, mäkin voisin mennä, muttei mulle ole ainakaan vielä tarjottu mitään, vink vink... Koko kesä taitaa Tompalla mennä festivaaleja kierrellessä, eli jos kiertelette näitä Suomen festareita kesän aikana, voi hyvinkin olla, että törmäätte pariin pirteään "Samuin Suomalaiseen" huippumyyjään. Kertokaahan "kesäleskeltä" terveisiä.
Mutta Samuin seisojallamme Boolla on kaikki hyvin ja leikkikavereitakin on kuulemma löytynyt. Ikävä on kova nyt, ja kun päästään Samuille, niin on taas ikävä Jesseä. Jesse sen sanoikin aika hyvin jo pienenä poikana kun vietti osan kesästään Imatralla mummin ja ukin luona; "Äiti, miksi aina pitää olla ikävä? Kun olen kotona, on ikävä mummia ja ukkia ja kun olen mummin ja ukin luona, on ikävä äitiä"?
Sanopas se...
Boo kesäleirillä
Muru
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja