Kun aloitin blogin kirjoittamisen, niin tarkoitus oli siis kirjoittaa muutosta Thaimaahan, sen mukanaan tuomista ongelmista ja onnistumisista meidän perheen näkökulmasta sekä tietenkin vastaan tulevista asioista. Nyt kuitenkin kesäkuun puolesta välistä lähtien ollaan oltu Suomessa "lomalla" ja koska blogi ei tietenkään voi olla täysin hiljaa kaksi ja puoli kuukautta, niin täältäkin on vaan saatava jotain rykäistyksi. Saakeli kun kamerakin unohtui Samuille, puhumattakaan siitä, että kaikki ne sadat (ehkä tuhannetkin) valokuvat on tietysti tietokoneella siellä. Nyt se on sitten vaan pärjättävä kännykän kuvilla ja näillä olemattomilla aiheilla täältä. Mulla olisi kyllä paljonkin Thaimaa-aiheisia blogi-ideoita varastossa, mutta kun ne kuvat eivät ole täällä, voi mälsä.
Asiat täällä kuitenkin etenevät. Nyt on viimein varmistunut nuorelle parille uusi ja pari sataa euroa halvempi asunto Haagasta, mikä oli ehkä huolista suurin. Meidän Suomen kodille ei vielä ole vuokralaisia, joten tehtävälistasta on saanut oikeastaan vaan yhden asian vedettyä yli. Ja jos nämä kaikki muutkin listan asioista vievät muutaman viikon kerrallaan (vaikka kuinka päällekäin hoitaisi), niin enhän mä ehdi edes tammikuuksi Samuille. Ja pakko on päästä sinne 23.8. mennessä. Sinä päivänä olen itselleni luvannut hakea Boon kotiin.
Ikävä on huikea ja pahenee koko ajan. Muistaakohan koira vielä meidät (vaikka kaikki sanovat, että muistaa) ja haluaako se edes lähteä meidän matkaan hoitolasta?
Ihan pakko laittaa muistin virkistämiseksi muutama kuva meidän saarelta...
Melatin sympaattinen pikku ranta
Rantaelämää Choengmonilla
Boo ja miljoonat kummalliset asennot
Kiitos kivasta blogista. Piristää tätä ankeaa arkea vähän haaveilla Thaimaasta. Te ootte onnekkaita kun pääsette ja rohkeita kun ootte uskaltaneet lähteä sinne. Me haaveillaa samasta mutta 2 kouluikäistä ja 2 koiraa täällä Suomessa jarruttaa näitä haaveita. Niin ja talo ja toimeenkin pitäisi tulla koulumaksujen jälkeen... Niinpä joudumme tyytymään Thaimaassa lomailuun kerran tai pari vuodessa. Mutta onhan se toki tyhjää parempi. Ihana lukea teidän tapahtumista ja katsella noita mahtavia kuvia😊
VastaaPoistaKiitos Sari kommentista! 15 vuotta mekin haaveiltiin pysyvämmästä olotilasta siellä. Ensin vanhempi poika ei halunnut sitä ja jäimme Suomeen. Nyt kun hän on muuttanut omilleen, niin vaarana on se, että nuorempi ei halua, joten pakko oli ottaa riski. Eli yksi kouluikäinen meilläkin siellä on. Koulumaksut ovat kyllä isoja siellä, mutta jos meitä suomalaisia olisi siellä riittävän paljon, voisimme järjestää yhdessä yksityisopetuksen lapsille. Suomessahan on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa.
PoistaJos on mitään työtä, jonka pystyisi tekemään netin välityksellä, niin sehän olisi iso apu. Ja ehkä talo vuokralle?
Mutta lomailukin Thaimaassa on mukavaa!
Näilläkin kuvilla pärjää hyvin - ainakin vähän aikaa :-) Juuri viime viikolla katselin omia Thaimaan lomakuviamme viime vuodelta. NIIIIIN haluaisin sinne. Eikä pelkästään lämmön vuoksi. Suunnittelemamme lomamatka on reilu vuoden päästä, lomapaikkaakaan ei olla vielä edes etsitty, mutta vähintään toinen jalka on jo menossa Thaimaahan :-D
VastaaPoistaKiitos Aromia Elämään- onneksi pääsen kolmen viikon päästä jo lämpöön ja uusien kuvien (tai vanhojen) äärelle. Jotain kummallistahan siinä Thaimaassa on, meiltä monilta tuntuu jääneen osa sielusta sinne. Tervetuloa vaikka Samuille, jos ette ole jo käyneet!
Poista