Lisää loppuja

Vaikka ollaankin suhteellisen uunituore mamuperhe Koh Samuilla ja asuttu saarella vasta käytännössä vuosi, niin silti tähänkin ajanjaksoon mahtuu jo ensimmäinen yhden aikakauden loppu. Nimittäin Miskan koulu. Se ei olisi loppunut viime perjantaina koulun joulujuhliin, mutta kun me päätettiin siirtää nuori mies tammikuusta uuteen avattavaan kansainväliseen kouluun LIS:iin (Lamai International School), niin meidän kohdalla se loppui. Me emme olleet pettyneitä vanhaan kouluun, ehkä jopa päinvastoin, sillä kasvoihan jässikästä vuodessa melkein täydellistä englantia puhuva kansainvälinen hyvinkin itsenäinen kaveri verrattuna siihen juuri Suomesta tulleeseen ujohkoon poikaan. Mutta koska uusi koulu on noin 250€ kuukaudessa halvempi ja Miskan hyvän italialaisen ystävän vanhempien omistama, niin päätös oli meille helppo. Vaikka haikeakin.

Miskan ensimmäinen todistus kansainvälisestä koulusta

Meillä ei ollut yksityisistä kansainvälisistä kouluista aiempia kokemuksia kuin siskoni perheeltä Hong Kongista, joten koulujen hinnat ovat tässä matkan varrella aiheuttaneet muutamia harmaita hiuksia lisää ja pään raapimisia. Onneksi ollaan vielä saatu revittyä rahat kasaan, mutta ei se lysti tosiaan halpaa ole. Vaan mitäpä sitä ei tekisi lastensa eteen...

Pari päivää sitten täällä vietettiin koulun joulujuhlaa, eli Suomeen verrattuna parisen viikkoa aiemmin. Lomia on muutenkin mukavan ripotellusti ympäri vuoden ja osa niistä aika pitkiäkin, kuten vuoden kuumimpaan aikaan huhtikuussa, ja jotenkin viikon (tai pari) loma tuntuu onneksi ilmestyvän lukujärjestykseen aina silloin, kun uupumus iskee kuumimpaa rättiä otsaan ja hermot alkaa kiristymään. Päivät onkin kouluissa jopa vähän liiankin pitkiä, yhdeksästä neljään joka ikinen päivä ja kun siihen laittaa päälle koulukuljetukset minibussissa, niin on aika vetelää poikaa muutamin kappalein kaatumassa uima-altaalle, kun bussin ovet aukeaa.


Palmut ja tonttulakit sulassa sovussa ;)

Joulujuhlista sen verran, että olivat ne kyllä huomattavasti hauskemmat kuin pohjolassa. En tiedä johtuuko lämmöstä vai palmuista, mutta ei ollut pitkiä rehtorin puheita eikä yhteisvirsiä, vaan lukuisia tanssiesityksiä, grilliruokaa hodareineen ja vartaineen, jopa baaritiskikin meille varttuneimmille. Brittiläistä glögiä maistoin (vaikkei se ollut sillä nimellä, mutta maistui siltä) ja ei se ihan näihin lämpötiloihin sopinut. Tai voihan se olla, että ensi kerralla kokeiltaessa se maistuisikin yhtä hyvältä yhdistelmältä kuin piparit ja homejuusto?

Lisäksi juhlissa oli joulupukki, jolta sai yllätyslahjan noin eurolla, rentoa seurustelua, lasten ilakointia ja arvontoja, joihin oli saatu huikeita palkintoja älytelkkareista puhelimiin. Arvonnan juontaminen oli muuten ainoa kohta, kun rehtori päästettiin mikrofonin varteen, muuten rouva teki taustalla töitä ja antoi lasten loistaa pääosassa. Meidän perheen arvonnoissa kävi muuten niin, että Miska voitti aitoustodistuksen mukaan melkein 300€:n timanttikaulakorun, jolloin äidillä pyörähti sydän ympäri joululahjan toivossa, vaan toisin taisi käydä. En tiedä "kenen" kouluttama bisnesmiehen alku ilmoitti nimittäin topakasti, että koruun ei saa kukaan koskea, tuskin katsoakaan, sillä hän panee voiton myyntiin ja ripusti lahjapaketin korkealle seinälleen Bob Marley- seinävaatteen viereen. Näin siis meillä...


Miska ja ystävät



Tämä viikko on ollut kaiken hullunmyllerryksen jälkeen yllättävän rauhallinen. Mitään aiempiin verrattavia pahempia kömmähdyksiä ei ole ollut (tai sitten niihin on jo turtunut) ja uuden talon vuokrauskin on saanut kivasti tuulta purjeisiin. Vieraita on tulossa ainakin Norjasta, Kiinasta, Venäjältä, Saudi-Arabiasta ja Sveitsistä, toivottavasti luvassa on myös uusia mukavia ystäviä. Edes joistain heistä.

Mukavaa joulun odotusta pohjolaan, meillä alkaa juhlat kun vanhin poika Jesse saapuu halittavaksi ylihuomenna!


Kyllä täälläkin joulu joka puolella näkyy


ja silti pelataan rannalla vaikka "neppistä"


Ei niin jouluinen tunnelma, vaikka muuten ihana onkin :)