Toinen jalka Suomessa, toinen Thaimaassa

Toinen jalka Suomessa ja toinen Thaimaassa, sitä tämäkin Suomen loma tuntuisi äkkiseltään olevan. Kroppa jotenkin Espoossa, mieli puoliksi Thaimaassa, puoliksi täällä. Ihan ensimmäiseksi kuitenkin, terveisiä Boolta ja Salsalta Koh Phanganin paratiisisaarelta! Tyypit siellä vaan viettävät kesälomaa ja mikäs onkaan viettäessä. On katto pään päällä, seuraa karvattomista kaksijalkaisista ja karvallisista nelijalkaisista, vesipuhveleita ihmeteltäväksi ja varmaan vähän ikäväkin. Nimittäin meitä. Niin kuin meilläkin heitä.

Onneksi pikkuisella Salsalla (kaikkien kaveri) on oma turvamies Boo, joka epäilemättä katsoo pienen touhupepun perään ja pitää puolia tarvittaessa. Boo on valtavan hieno koira ja sielu, jonka tärkeys meidän perheessä kasvaa joka päivä. Vaikka joitain kuukausia sitten, melkein putkareissun jälkeen ja olosuhteiden pakosta hetken mietittiinkin luopumista, niin onneksi aika kypsyessään korjasi synkät ajatukset. Tänä päivänä meille on nimittäin täysin selvää, että me ei koskaan eikä milloinkaan tulla saamaan itsellemme toista lähellekään yhtä hienoa koiraa. Jollakin tavalla sellaista maagista yksilöä, jota ei voi edes sanoin kuvailla. Sellaista joka sukeltaa syvälle silmiin ja sieluun, juoksee paikalle pienestäkin kiljahduksesta ja pitää kutsumattomat vieraat kaukana. Rakastaa pyyteettömästi ja lujaa . Kiitos Moikku, että pidät koiruuksista huolta meidän loman ajan!

Boo ja Salsa, sekä Moikun koirilta vallattu hiekkaläjä

Moikku ja Boo tekemässä tarkempaa tuttavuutta

Meillä on Phanganilla myös ihana ystävämme Pauliina, joka käy ajoittain viemässä koirille herkkuja ja kertoo meille kuulumiset. Pauliinahan viettää vuorotteluvapaataan Phanganilla vielä heinäkuuhun asti ja kirjoittikin tilinpäätöstä vuorotteluvuodestaan tähän blogiin vieraskynäilijän ominaisuudessa. Pauliinan kirjoituksen voi ja kannattaakin käydä lukemassa täältä, etenkin jos miettii mahdollista omaa vuorotteluvapaakuviotaan. Pieni irtiotto tilaisuuden tullen on taatusti mieltä avartavaa ja antaa uutta perspektiiviä omaan elämään. Tällä hetkellä Pauliina muuten toimii sijaisäitinä (vapaaehtoistyö) adoptoidulle koiralle Phanganilla, joka on muuttamassa loppuelämänsä kotiin Saksaan, kunhan tarvittavat paperit saadaan siirtoa varten kuntoon. Hyvää voi tehdä monella eri tavalla myös silloin, kun menee Phanganille lomalle, esimerkiksi Phanganilla toimivan Koh Phangan Animal Care- järjestön kautta vaikka majoitusta vastaan. Monenlainen apu on tarpeen ja voin vain kuvitella kuinka hyvältä tuntuu, kun pelkän rannalla makaamisen ja haahuilun sijasta kävisikin ojentamassa auttavan kätensä orpojen eläinten hyväksi. Vapaaehtoistyöstä saatua hyvää mieltä ja kokemusta ei koskaan pysty mittaamaan rahassa, joten jos ajatus edes jollain tavalla tuntuu itselle sopivalta, niin ihmeessä mukaan tekemään arvokasta työtä!

Boo, Salsa ja Moikun Erkki (jota Pauliinakin hoiti takaisin elävien kirjoihin)

Moikun Nakki ja Melli. Kaikki Moikun koirat ovat myös pelastettuja yksilöitä.

Suomen viikko on mennyt pitkälti asioita hoidellessa, paitsi että kesään ehdottomasti kuuluva myyntipäivä Hietsun kirpputorilla tuli loistavan ilman takia hoidetuksi nopeammin kuin arvattiinkaan. En tiedä teistä lukijoista, mutta kun olen itse asunut kuusi vuotta kirppiksen kulmalla ja käynyt siellä sekä aamutorilla että iltatorilla melkein päivittäin, niin mä vaan niin tykkään torin ilmapiiristä. Joka kesä on aivan pakko päästä sinne, oli myytävää tai ei, sillä ainahan voi shoppailla tai vaikka vaan jutella ihmisten kanssa. Ainahan sitä kyllä kertyy kaikenlaista ylimääräistä tavaraa kaappeihin ja varastoon, joten päivä auringonpaisteessa meren äärellä ja keskellä kauneinta Helsinkiä on erinomainen tapa päästä siitä eroon. Ja tienata ehkä vähän lomarahaakin.

Tällä kertaa päivän myyntisaldo oli lähes mitätön, mutta päivä muuten kerrassaan mainio. Ensin törmättiin sattumalta kahteen tätiini Eijaan ja Hanneleen, jonka jälkeen Samuilla myös asuva ja kesänsä Suomessa viettävä ystävämme Jukka tuli moikkaamaan matkallaan Helsingin uuteen maamerkkiin Saunaan. Vaikka siinä oli jo iloa kerrakseen, niin sen lisäksi tuli taas tutustuttua uusiin mahtaviin ihmisiin. Kuten naapuripöydän rouva turkkilaisine miehineen, tai se erittäin tarttuvasti naurava asuntosijoittajaneito, jolta löytyy vuokrattavia taloja Gambiasta asti. Maailma on vaan niin mielenkiintoinen paikka elää!

Huomenna lähdetään tsekkaamaan Imatra, kun saatiin yllättäen esikoinenkin puhutuksi mummolaan. Olisiko sinulla antaa jotain hyviä Imatravinkkejä?

Yllätysvieraat; tätini Eija ja Hannele.

Ja ystävämme Samuilta; Jukka matkalla tsekkaamaan Helsingin uusi nähtävyys Sauna.

Minä ja ihanat uudet tuttavuudet. Wau miten ihania ihmisiä :)

No jotain kesäkukkia on sentään tullut istutelluksi.

ja muutama neliapilakin tuli löydetyksi. Laitoin loton vetämään ;)