Aikamoinen farssi

Tämä postaus ei nyt liity mitenkään matkailuun (ei tosin moni muukaan mun kirjoituksista), mutta on pakko kirjoittaa tästä. Eli kuinka meillä onnistuttiinkaan Ajovarman avustuksella tekemään ajokortin uusimisesta melkeinpä farssi? Ja vaikka näin muutama päivä tapahtuneen jälkeen asialle voi jo hymähdelläkin, niin ei se hetki sitten naurattanut.

Esikoinen sai ajokortin elokuussa 2013. Nämä oli niitä 'sääntösuomen' kultaisia vuosia, kun jaettiin kuskeille kahden vuoden määräaikaisia ajokortteja, jotka todellakin meni sitten vanhaksi päivälleen määräpäivänä, mikäli et ollut muistanut uusia ja ajaa niitä syventäviä hommeleita. Meidän jantteri vei käteistä rahaa pankkiin elokuussa 2015, kun henkilöllisyyttä todistaessa pankkivirkailija kylmän viileästi totesi, ettei sillä ajokortilla tehnyt enää mitään. Eli kolme päivää yli kaksi vuotta oli kulunut, eikä meillä ainakaan kukaan ollut enää muistanut mitään helvetin jatkokursseja sun muita. Käykö kenellekään muulle näin?

Coral Bay, Koh Samui

Tämä tarkoitti kuitenkin vielä vuonna 2015 sitä, että kaikki piti hoitaa uusiksi. Siis kirjalliset (34€), inssi (65€), lisäajotunnit (satasia), ajokorttiluvat poliisilta (60€), sun muut kommervenkit. Vaikka kuinka käytiin poliisiasemalla silloin armoa anomassa, niin sitä ei tullut. Poliisi tosin totesi, että vuonna 2016 kaikki muuttuu taas, eikä ajokorttia silloin enää menetä, ja kehoitti odottamaan tammikuuhun 2016. Vaan me päätettiin, että ei tässä mitään odoteta, johan se vaivalla hankittu hienoinen ajotaitokin katoaa siinä odotellessa.

Hoidettiin siis viime kesänä kirjalliset, maksettiin luvat ja inssi, mutta päädyttiin sittenkin odottamaan tähän 'uusien säännösten vuoteen' uuden ajokortin hankkimisen kanssa, ettei tarvitsisi taas säätää. Vaikka kaikenlainen säätäminen sujuukin meiltä vallan mainiosti, niin tällä kertaa yritettiin laskea varman päälle. Juniori myi autonsa pois ja osti bussikortin, eikä siten ollutkaan kiire korttia hommaamaan. Nyt ennen meidän Thaimaahan paluuta päätettiin kuitenkin hoitaa asia kuntoon, ettei sitä helvetin kallista ajokorttia nyt ihan turhaan olisi tullut maksettua.

Nämä ajokokeet sun muut on siis alkuvuodesta siirtynyt Ajovarman alle, jonne ihan ensimmäisenä soitin varmistaakseni mitä meidän on tällä kertaa vielä hoidettava kortin saamiseksi. Soitin varmuuden vuoksi vielä toisenkin kerran, jotta taatusti olisi kaikki paperit, luvat sun muut oikein. Ajovarman vastaus oli yksiselitteinen (molemmilla kerroilla); pitää vaan varata aika ajokokeeseen. Ja näin tehtiin.

Viime maanantaina oli sitten 'uusi inssi numero yksi', joka oli maksettu jo vuosi sitten. Se ihan 'ensimmäinen' inssihän on jo kolme vuotta sitten suoritettu hyväksytyksi, mutta kun nämä kultaisten vuosien säännöt vaativat uutta inssiä, niin piti hoitaa tämäkin uudestaan. Sinne me sitten vähän aamurähmäisillä silmillä pienen jännityksen vallassa mentiin, koska olihan edellisestä autolla ajosta kulunut kuitenkin jo vuosi. Eli ihan heittämällä ei juniorikaan kuvitellut inssistä pitkän tauon jälkeen selviävänsä. Kun inssimies raahusti paikalle, oli ensimmäinen kysymys; 'missäs teidän auto?' Ai mikä helvetin auto? Mähän soitin kaksi kertaa ja kysyin mitä kaikkea me tarvitaan, eikä kukaan puhunut sanaakaan mistään autosta, saakeli sentään!

Sama paikka

Inssi numero yksi meni ilman autoa siis sivu suun. Peruutetusta inssistä pitäisi maksaa puolet, mutta saa nähdä kehtaako Ajovarma lähettää laskua perään. Eikä sitten muuta kuin uutta inssiä varaamaan, autokoulun autoa vuokraamaan ja päälle vielä pakolliset ajotunnit maksamaan (135€). Vaikka oli tavattoman vaikeata saada vapaata autokoulua paikalle näin kiireellä, niin yksi onneksi löytyi ja saatiin varatuksi uusi ajokoe ajotunteineen perjantaiaamuksi. Kun juniori perjantaina sitten oli ajotunneilla ennen inssiä, menin vielä Ajovarman tiskille varmistamaan, että onhan kaikki ok. Mukava nainen tiskillä katseli mua silmät suurina ja kysyi; 'miksi te tulette inssiin'? Siis miten niin miksi? Ööö, koska te sanoitte niin...

No ei olisi kuulemma tarvinnut, koska kuten joku sanoi, kaikki muuttui 1.1.2016. Vaikka olin soittanut Ajovarmaan kaksi kertaa ja vaikka oltiin viimeksi maanantaina inssissä ilman autoa, niin kukaan ei missään vaiheessa sanonut, ettei juniorin enää tarvitse inssiin mennä. Olisi kuulemma riittänyt se, että oltaisiin haettu uusi ajokorttilupa (40€), toimitettu lääkärintodistus (nuorisolääkärintodistus olisi käynyt ja se meillä oli), jolloin kortti olisi tullut postista tuosta noin vain. En tiennyt sillä hetkellä olisinko itkenyt vai nauranut, sillä kaikki oli jo useampaankin kertaan varattu ja maksettu. Koska inssiä ei ollut sillä kertaa vielä ajettu (Jesse oli siellä ajotunnilla), niin kysyin kannattaako sitä edes ajaa. Ajotonta aikaa oli takana kuitenkin jo vuosi, entä jos se ei pääsekään läpi? Siihen virkailija aika kevyesti totesi, että ei sillä ole väliä. Antaa jantterin ajaa se inssi, meni se läpi tai ei, kortti tulee kuitenkin. Arvatkaa meinasinko pudota siihen paikkaan? Siis kaikki tämä järjetön säätäminen oli kaikki ollut täysin turhaa. Heiteltiin satasia sinne sun tänne, herättiin turhaan kukonlaulun aikaan, vaikkei olisi edes tarvinnut. Kyllä se riepoo. Kenetköhän tässä voisi haastaa vaikka oikeuteen?

Kun me siinä autokouluopettajan kanssa odoteltiin juniorin inssiajosta suoriutumista, ei hänkään voinut käsittää, että näin edes ON MAHDOLLISTA käydä. Sen 40€:n sijaan meillä tuhlattiin satasia täysin turhaan, muutamasta kivasta kesäpäivästä puhumattakaan. Mutta onni onnettomuudessa; me löydettiin tavattoman ihanan autokoulun omistaja, joka ehdotti seuraavaa: 'Otetaan hänen kauttaan se syventävä päivä ja hän hyvittää kaiken tämän Ajovarman takia menetetyn rahan meille. No ei ihan kaikkea, mutta turhaan otetut ajotunnit ja auton vuokrauksen, eli kaiken sen, mihin hän pystyy vaikuttamaan. Joten, jos joku siellä juuri tällä hetkellä pohtii mihin autokouluun jälkeläisensä ilmoittaa, niin mulla on tässä mainio vinkki: Autokoulu Akseli. Tämän joustavampaa ja mukavampaa palvelua ei taatusti saa mistään.

Keskiviikkona lähtee lento kohti Samuita, joten kaikki kuvat hyvännäköisistä autoista ja inssimiehistä vaihdan kuviin meidän paratiisisaarelta. Näihin maisemiin ja tuoksuihin, olkaa hyvät!

En tiedä mikä kukka kyseessä, mutta meidän pihalla kasvaa näitä. Kovasti näyttää Kiinanruusulta?

Orkideat, jotka saan Suomessa tapettua jokaisen, ei siellä kuole mihinkään. Vaikkei kastelisikaan :)