Arki on aina arkea, täälläkin pääsääntöisesti, mutta kun vieraita saapuu Suomesta tai muualta, niin sitten mennään ja touhutaan. Edellinen pari viikkoa otettiin muuton ja kaiken muun hässäkän jälkeen vähän iisimmin, ladattiin akkuja ja yritettiin vähän urheilla, vaikka Tomppa tekikin pienen pikavisiitin Phanganille. Meidän arkeen kun kuuluu aina vähän säätöä, niin tyylillemme uskollisina otettiin tälläkin kertaa vastaan läjä erinäisiä ongelmia taloon liittyen. Ensimmäinen tässä talossa saatu sähkölasku kertoi nimittäin ainakin sen, että joku mättää jossain aika pahasti. Ja kun parikymmentä tuhatta litraa vettä kolmella ihmisellä ei meinaa riittää mihinkään, niin sellainen pieni ajatus näitten asioitten liittymisestä yhteen käväisi mielessä. Ainakin meillä vuotaa uima-allas vesipumpun huutaessa yötä päivää ja kun se allas vuotaa puutarhaa kastellen, niin pumppu joutuu koko ajan täyttämään sitä. Kaiken kukkuraksi Samuilla on kuiva kausi melkein pahimmillaan tällä hetkellä, joten vettä joutuu tilaamaan autolasteittain muualta, kun kylän vesivarastot ammottaa tyhjyyttään. Ollaan toki ilmoitettu asiasta eteenpäin, eikä siitä ole kulunut kuin vasta parisen viikkoa, joten ehkäpä tähänkin arjen ongelmaan löytyy jonain lähipäivänä apu ja joku 'ammattimies' saadaan korjaushommiin.
Mutta onneksi saatiin Suomivieraita Samuille ja vähän muutakin ajateltavaa vaihteeksi. Tompan synttäritkin tuli vietettyä vähän vahingossa ja ohimennen (tai toi 'ohimennen' meni kyllä ihan aamuun asti), kun oltiin varattu jo ennakkoon Miskallekin yökyläpaikka ja päästiin Harrin ja Iran kanssa pitkästä aikaa juhlimaan. Mä en edes muista, milloin olisi päässyt liikenteeseen pelkästään aikuisporukassa, joten vaihtelu oli enemmän kuin virkistävää. Hulvatonta melkein etten sanoisi, vaikka pikkaisen joutuikin puhaltelemaan seuraavana päivänä. Mutta entäs sitten? Tällä kertaa kohmelo oli taatusti ansaittu ja univelkaa maksetaan sitten joku päivä, kun arki taas koittaa.
Aika sivistyneesti ollaan kuitenkin näitä lomapäiviä vietetty; chillaillen ja illallisilla, sekä vuosikymmenten takaisia asioita muistellen. Meilläkin on Harrin ja Iran kanssa takana kokonainen iäisyys yhteistä historiaa ja niin kuin aina, siitä jatketaan mihin viimeksi jäätiin. Nämä ystävät ovat kuitenkin ensimmäisellä Samuin visiitillään, vaikka Phuketin vuosia onkin takana aikamoinen määrä, joten edes yksi 'Samuiretki' kaiken chillailun ohessa ja tämän viiden päivän pikavisiitin aikana piti tehdä. Ja se tehtiin sitten eilen.
 |
| Iso jeeppi muuttuikin tällaiseksi vähän pienemmäksi, mutta tällä mentiin. Jopa toi kaksimetrinen jättiläinen... |
Kun meillä on näitä kalamiehiä (ja naisia) matkassa, niin 'yllättäen' tämä retki valikoitui sitten kyseisen kiinnostuksen ympärille. Minä, joka nuoruudessani päästin aina katiskoista kalat vapauteen (salaa) jätän yleensä kalastuksen suosiolla väliin, mutta porukassa kun mennään, niin enemmistö päättää. Tällä reissulla oli tarkoitus ajaa saaren toiselle puolelle
Top Cats fishing resorttiin vähän isoja kaloja narraamaan, mutta kun meillä aikataulut taas vähän venyi, niin narrausajatus jouduttiin hylkäämään tällä kertaa. Käytiin me siellä kyllä parit oluet ottamassa ja sitä kalastustouhua seuraamassa, mutta se pari tuntia mikä meillä olisi ollut aikaa, olisi maksanut saman verran, kuin neljän tunnin sessio, joten ei viitsitty maksaa tällä kertaa.
Kalat siinä lätäkössä oli kyllä valtavia, vaikkei kukaan meidän visiitin aikana yhtään nostanutkaan, ja jos mun pitäisi mennä kahlaamaan siihen järveen omaa saalista nostamaan, niin jäisi varmasti tekemättä. En siis astuisi jalallanikaan niitten jättiläisten sekaan, joten mun ei varmaankaan kannattaisi omakohtaisesti maksaa siitä neljän tunnin lystistä 2500 bahtia ja vielä vähemmän niistä pidemmistä sessioista. Muutenkin ajattelin, että jos olisi siinä kuumuudessa pitänyt läkähtyä ja köyhtyä vaikka 12 tuntia, niin olisi kyllä tullut äitiä ikävä. Itse menisin henkilökohtaisesti mieluummin merelle noihin hommiin, mutta tämä onkin vain allekirjoittaneen mielipide, joten homma voi sopia kuin nappi silmään jollekin toiselle.
 |
| Järvi täynnä valtavia kaloja |
Mutta saaren tämä puoli on kyllä näkemisen arvoinen, sillä se poikkeaa täysin Chawengista ja muista 'turistirysistä' ollen melkolailla aitoa maaseutua. Aitoja ihmisiä, rauhallisia maalaiskyliä ja niitä melkein autioita rantoja kuten Taling Ngamissa, mihin mekin pysähdyttiin pikaiselle lounaalle
Five Island restaurantiin. Ravintola on siis saanut nimensä niistä viidestä naapurisaaresta, jonne ravintolan kautta voi halutessaan vaikka buukata retken snorklauksineen, luolineen ja salaisine rantoineen. Yksi näistä saarista on myös Bird's Nest saari, eli erittäin hyvin vartioitu saari linnunpesineen, jotka päätyvät kalliisiin keittoihin mm. Kiinassa ja Hong Kongissa. Tällä kertaa me ei ehditty veneretkeäkään tekemään, kun piti palata hakemaan Miska koulusta klo 16, mutta parilla noista saarista ollaan omatoimisesti pyörähdetty jo aiemmin. Suosittelen ehdottomasti sellaista retkeä pitkähäntäveneillä ja jos ei muuta, niin ainakin visiittiä saaren tälle puolelle. Vaikka auringonlaskun aikaan, sillä kehuvat niitä saaren parhaimmiksi.
 |
| Taling Ngam- beach, rauhaa rakastaville... |
Meidän retkipäivä päättyi meidän kartanolle kaupan kautta. Täydelliseen iltaan kuului pieniä pulahduksia altaalla, meidän epämääräisen hiiligrillin virittämistä oikeaoppiseen hiillokseen (täällä on nimittäin todella hitaita hiiliä), hyvää viiniä ja loistavaa seuraa. Ja kun kokkeina toimivat lihamestarin poika ja hänen vaimonsa, niin lopputulos oli paras ravintolakokemus pitkään aikaan. Ja uskokaa tai älkää, jopa tämän ikäisenä voi oppia esimerkiksi kuinka viinitonkka sittenkin kaikkein fiksuimmin avataan ja tyhjennetään niistä viimeisimmistäkin viininpisaroista.
 |
| Parasta seuraa... |
 |
| ja ruokaa :) |
