Katastrofi vyöhyke
Jotkin paikalliset viranomaiset ovat julistaneen Samuin kuuluvan tällä hetkellä 'katastrofi vyöhykkeelle', joten tässä sitä nyt ensimmäisen kerran ikinä ollaan näin tilanteen ytimessä. Onhan sekin jotain. Luojan kiitos ehdittiin saamaan esikoinen Suomesta onnellisesti perille jo viime sunnuntaina. Ei se kivuttomasti tapahtunut, mutta silti turvallisesti. Huh.
Voi Finnair
Äiti siellä ruudun takana lukemassa tätä postausta? Tunnistat ehkä sen huolen, mikä aina seuraa mukana, on juniori minkä ikäinen tahansa. Kuinka se selviää? Mitä suurempi 'kriisi', sen kovempi huoli. Meillä esikoinen lähti lauantaina Finnairilla kohti Bangkokia ja kuinka ollakaan, kone oli taas myöhässä. Jesse myöhästyi Samuin lennolta (oltiin varattu vaihtoon kuitenkin lähes kolme tuntia), sai onneksi vaihdettua Bangkok Airwaysin ystävällisen palvelun takia liput seuraavalle vapaalle lennolle ilman veloitusta, ja jäi odottamaan koneen lähtöä kolmeksi tunniksi.
Mitä teki Finnair? Koska pojalla ei ollut Thaikkuliittymää käytössään, soitimme tääältä Finnairille kysyäksemme mitä pojan nyt kannattaisi tehdä lennon myöhästymisen takia? Tämä siis ennen kuin lipun vaihto oli onnistunut. Finnairin asiakaspalvelu oli pöyristyttävän huonoa, jopa täysin ala-arvoista. Koska lippuja ei ollut 'ketjutettu', eli Samuin lento oli ostettu erikseen, ei Finnairilla ollut minkäänlaista mielenkiintoa edes pahoitteluun. En kyllä ikinä unohda sitä, kuinka tylysti Finnairin virkailija totesi puhelimeen; 'jos poika on selvinnyt Bangkokiin asti yksin, niin selviää varmaan siitä eteenpäinkin'. Siis voi saatana! Ei mitään myötätuntoa, ei edes pahoittelua myöhästymisestä. Mä lupaan henkilökohtaisesti olla enää koskaan käyttämättä Finnairin niin kutsuttuja palveluja. Niitä ei vaan yksinkertaisesti ole.
Vaikka meidän perhe päätti boikotoida Finnairia jo esikoisen tammikuun lennon myöhästymisen takia (josta saatiin yhdeksän kuukauden taistelun jälkeen Finnairilta 300 euron lahjakortti), niin tällä kertaa pojan lennolle valikoitui Finnair juurikin korvauksen takia. Nyt kuitenkin riitti. Huolestuneelle vanhemmalle olisi riittänyt pahoittelut ja häivähdys myötätuntoa. Koska mitään näistä ei tarjottu, en rahoita yhtiötä enää koskaan.
Kiitos Bangkok Airways
Kun pojan kone viimein lähti Bangkokista Samuille, iski aikamoinen ilmatrilleri päälle. Vettä tuli niin, ettei pieni Samuin kenttä ehtinyt tyhjentyä välissä. En tiedä kuinka kova tuuli puuskissa oli, mutta se jo itsessään olisi aiheuttanut laskeutumisiin omat ongelmansa. Me oltiin kentällä vastaanottamassa Jesseä, tilannetaulut näyttivät myöhästymistä useamman koneen kohdalla, eikä huolestuneet ihmiset tienneet missä mennään. Missä oli kaikki koneet?
Kun kone oli pyörinyt melkein tunnin saaren ympärillä (niitä oli samaan aikaan muutama muukin etsimässä alastulokoloa), päätin käydä jututtamassa Bangkok Airwaysin virkailijoita. Kun siinä melkein itkua vääntäen olin yhtä kysymysmerkkiä, soitti virkailija jopa koneen kapteenille kysyäkseen tilannekatsausta. Aikaa oli kuulemma kymmenen minuuttia päästä alas, ennen kuin olisi käännettävä koneen keula kohti Phuketia. Onneksi juuri silloin sade rauhoittui sekä myrsky tyyntyi, ja saatiin väsynyt matkamies turvallisesti kotiin. Siinä sitä taas elämän palaset loksahtelivat oikeille paikoilleen ja asiat menivät tärkeysjärjestykseen. Viis sateesta tai mistään muustakaan, kun kaikki ovat kunnossa.
Kun ennen laskeutumista kysyin virkailijoilta -'mitä tapahtuu Phuketissa, mihin poika menee ja milloin pääsee tänne?' -oli vastaus sellainen, jonka huolestunut ihminen haluaa kuulla. 'Ei hätää, poika viedään hotelliin, syötetään ja juotetaan ja seuraavana päivänä uusi yritys Samuille'. Sen me huolestuneet hermorauniot haluamme kuulla, eikö niin?
Tulvat jatkuvat
Ei olla ihan helpolla päästy näistä sateista. Viidettä päivää jo mennään, ja vaikka sade on välillä hetkeksi tauonnut ja tulvavedet valuneet viemäreihin, niin seuraava sade on jo kaatunut päälle. Ja sama näyttää jatkuvan. Ystäväpariskunta oli eilen lentämässä Bangkokista Samuille, mutta kehoitettiin nauttimaan Bangkokista vielä pari päivää. Tässä taas kuuluu kiitos Bangkok Airwaysille, joka vaihtoi liput ilmaiseksi, kunhan vain lentävät muutaman päivän sisällä.
Nyt jännätäänkin sitten Phuketista tulevan ystäväpariskunnan lentoa Samuille, jonka lähtö on jo reilu tunnin myöhässä. Edellinen kone kuulemma palasi matkustajineen takaisin. Osa lennoista on jo kokonaan peruttu ja suurin osa on myöhässä. Trilleri siis jatkuu.
Näitä paikallisia fb-ryhmiä kun seuraa, pysyy aika hyvin kartalla tilanteista eri osassa saarta ja myös Phangania. Teitä on poikki, kun osa vuorista on valunut kaduille. Viemärit vetävät hitaasti, mutta eivät kuitenkaan pysty ihmeisiin. Myös vuorille on jäänyt ihmisiä jumiin ilman vettä ja ruokaa (sähköäkin), kun teitä ei voi kulkea. Voi vain kuvitella kuinka tukalat oltavat on katukoirilla ja kissoilla. Toivottavasti auttajia riittää alueittain. Turvallisuussyistä kouluun ei tarvinnut mennä ainakaan tänään, saa nähdä kuinka käy huomenna. Meillä tosin juniori on nyt 39 asteen kuumeessa, joten ei haittaa yhtään. Paikoitellen vesitilanne on siis se, että kanootti olisi oikeasti ihan hyvä vaihtoehto.
Clean the beach boot camp
Josta kirjoitin edellisessä postauksessa siirrettiin sekin viikolla, mikä on erittäin hyvä. Eipä tuolla ole juuri ollut rantaa siivottavaksi ja näitten tulvien jälkeen siivottavaa riittää huomattavasti paljon enemmän. Järvi lainehtii kaduille ja merivesikin on noussut huomattavasti. Harmittaa lomailijoitten takia, mutta minkäs teet. Toivotaan siis kuivattavaa aurinkoa!
Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi täältä tulvien keskeltä!
10
Jotkin paikalliset viranomaiset ovat julistaneen Samuin kuuluvan tällä hetkellä 'katastrofi vyöhykkeelle', joten tässä sitä nyt ensimmäisen kerran ikinä ollaan näin tilanteen ytimessä. Onhan sekin jotain. Luojan kiitos ehdittiin saamaan esikoinen Suomesta onnellisesti perille jo viime sunnuntaina. Ei se kivuttomasti tapahtunut, mutta silti turvallisesti. Huh.
 |
| Voi näitä turisteja, harmittaa heidän puolestaan. Kuva otettu 6.12. |
Voi Finnair
Äiti siellä ruudun takana lukemassa tätä postausta? Tunnistat ehkä sen huolen, mikä aina seuraa mukana, on juniori minkä ikäinen tahansa. Kuinka se selviää? Mitä suurempi 'kriisi', sen kovempi huoli. Meillä esikoinen lähti lauantaina Finnairilla kohti Bangkokia ja kuinka ollakaan, kone oli taas myöhässä. Jesse myöhästyi Samuin lennolta (oltiin varattu vaihtoon kuitenkin lähes kolme tuntia), sai onneksi vaihdettua Bangkok Airwaysin ystävällisen palvelun takia liput seuraavalle vapaalle lennolle ilman veloitusta, ja jäi odottamaan koneen lähtöä kolmeksi tunniksi.
Mitä teki Finnair? Koska pojalla ei ollut Thaikkuliittymää käytössään, soitimme tääältä Finnairille kysyäksemme mitä pojan nyt kannattaisi tehdä lennon myöhästymisen takia? Tämä siis ennen kuin lipun vaihto oli onnistunut. Finnairin asiakaspalvelu oli pöyristyttävän huonoa, jopa täysin ala-arvoista. Koska lippuja ei ollut 'ketjutettu', eli Samuin lento oli ostettu erikseen, ei Finnairilla ollut minkäänlaista mielenkiintoa edes pahoitteluun. En kyllä ikinä unohda sitä, kuinka tylysti Finnairin virkailija totesi puhelimeen; 'jos poika on selvinnyt Bangkokiin asti yksin, niin selviää varmaan siitä eteenpäinkin'. Siis voi saatana! Ei mitään myötätuntoa, ei edes pahoittelua myöhästymisestä. Mä lupaan henkilökohtaisesti olla enää koskaan käyttämättä Finnairin niin kutsuttuja palveluja. Niitä ei vaan yksinkertaisesti ole.
Vaikka meidän perhe päätti boikotoida Finnairia jo esikoisen tammikuun lennon myöhästymisen takia (josta saatiin yhdeksän kuukauden taistelun jälkeen Finnairilta 300 euron lahjakortti), niin tällä kertaa pojan lennolle valikoitui Finnair juurikin korvauksen takia. Nyt kuitenkin riitti. Huolestuneelle vanhemmalle olisi riittänyt pahoittelut ja häivähdys myötätuntoa. Koska mitään näistä ei tarjottu, en rahoita yhtiötä enää koskaan.
 |
| Eilen illalla näytti jo paljon paremmalta, vaikka vettä olikin. Kuva otettu 5.12. |
 |
| Sieltä ne vuoret pikku hiljaa valuvat alaspäin ja teitten kunto romahtaa. Kuva 5.12. |
Kiitos Bangkok Airways
Kun pojan kone viimein lähti Bangkokista Samuille, iski aikamoinen ilmatrilleri päälle. Vettä tuli niin, ettei pieni Samuin kenttä ehtinyt tyhjentyä välissä. En tiedä kuinka kova tuuli puuskissa oli, mutta se jo itsessään olisi aiheuttanut laskeutumisiin omat ongelmansa. Me oltiin kentällä vastaanottamassa Jesseä, tilannetaulut näyttivät myöhästymistä useamman koneen kohdalla, eikä huolestuneet ihmiset tienneet missä mennään. Missä oli kaikki koneet?
Kun kone oli pyörinyt melkein tunnin saaren ympärillä (niitä oli samaan aikaan muutama muukin etsimässä alastulokoloa), päätin käydä jututtamassa Bangkok Airwaysin virkailijoita. Kun siinä melkein itkua vääntäen olin yhtä kysymysmerkkiä, soitti virkailija jopa koneen kapteenille kysyäkseen tilannekatsausta. Aikaa oli kuulemma kymmenen minuuttia päästä alas, ennen kuin olisi käännettävä koneen keula kohti Phuketia. Onneksi juuri silloin sade rauhoittui sekä myrsky tyyntyi, ja saatiin väsynyt matkamies turvallisesti kotiin. Siinä sitä taas elämän palaset loksahtelivat oikeille paikoilleen ja asiat menivät tärkeysjärjestykseen. Viis sateesta tai mistään muustakaan, kun kaikki ovat kunnossa.
Kun ennen laskeutumista kysyin virkailijoilta -'mitä tapahtuu Phuketissa, mihin poika menee ja milloin pääsee tänne?' -oli vastaus sellainen, jonka huolestunut ihminen haluaa kuulla. 'Ei hätää, poika viedään hotelliin, syötetään ja juotetaan ja seuraavana päivänä uusi yritys Samuille'. Sen me huolestuneet hermorauniot haluamme kuulla, eikö niin?
 |
| Tämä ei ole edes pahinta tulvaa, ja jos sade taukoaa toviksi, katu todennäköisesti taas vetää. Kuva 6.12. |
Tulvat jatkuvat
Ei olla ihan helpolla päästy näistä sateista. Viidettä päivää jo mennään, ja vaikka sade on välillä hetkeksi tauonnut ja tulvavedet valuneet viemäreihin, niin seuraava sade on jo kaatunut päälle. Ja sama näyttää jatkuvan. Ystäväpariskunta oli eilen lentämässä Bangkokista Samuille, mutta kehoitettiin nauttimaan Bangkokista vielä pari päivää. Tässä taas kuuluu kiitos Bangkok Airwaysille, joka vaihtoi liput ilmaiseksi, kunhan vain lentävät muutaman päivän sisällä.
Nyt jännätäänkin sitten Phuketista tulevan ystäväpariskunnan lentoa Samuille, jonka lähtö on jo reilu tunnin myöhässä. Edellinen kone kuulemma palasi matkustajineen takaisin. Osa lennoista on jo kokonaan peruttu ja suurin osa on myöhässä. Trilleri siis jatkuu.
Näitä paikallisia fb-ryhmiä kun seuraa, pysyy aika hyvin kartalla tilanteista eri osassa saarta ja myös Phangania. Teitä on poikki, kun osa vuorista on valunut kaduille. Viemärit vetävät hitaasti, mutta eivät kuitenkaan pysty ihmeisiin. Myös vuorille on jäänyt ihmisiä jumiin ilman vettä ja ruokaa (sähköäkin), kun teitä ei voi kulkea. Voi vain kuvitella kuinka tukalat oltavat on katukoirilla ja kissoilla. Toivottavasti auttajia riittää alueittain. Turvallisuussyistä kouluun ei tarvinnut mennä ainakaan tänään, saa nähdä kuinka käy huomenna. Meillä tosin juniori on nyt 39 asteen kuumeessa, joten ei haittaa yhtään. Paikoitellen vesitilanne on siis se, että kanootti olisi oikeasti ihan hyvä vaihtoehto.
 |
| Aika hauska näky oli kauppakeskuksen parkkihallissa, toinen toistaan värikkäämpiä sadekelmuja ;) |
Clean the beach boot camp
Josta kirjoitin edellisessä postauksessa siirrettiin sekin viikolla, mikä on erittäin hyvä. Eipä tuolla ole juuri ollut rantaa siivottavaksi ja näitten tulvien jälkeen siivottavaa riittää huomattavasti paljon enemmän. Järvi lainehtii kaduille ja merivesikin on noussut huomattavasti. Harmittaa lomailijoitten takia, mutta minkäs teet. Toivotaan siis kuivattavaa aurinkoa!
Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi täältä tulvien keskeltä!
 |
| Pitää vaan hautautua sisälle... |
 |
| ja joogata. Onneksi joku meistä on hyvä siinä ;) |
