Rakas terapeutti
Näinhän se on, aika on ottanut askeleita eteenpäin kuin varkain. Vaikka itselleni on käynyt jo hyvin selväksi se, että Thaimaassa aika vaan kulkee vikkelämmin kuin Suomessa, niin jo kaksi vuotta blogitaivalta - se on aikamoista. En olisi voinut kuvitella 10.3.2015, että lähinnä itselleni päiväkirjamaiseksi taltioinniksi tarkoittu räpellys muuttuisi ajan kanssa melkeinpä parhaaksi ystäväksi. Näin on kuitenkin päässyt käymään. Vaikka tietokoneen ruutu on välillä tuntien tapituksen kohde ennen luovuttamista, niin toisinaan se toimii myös parhaana terapeuttina. Tänne voi purkaa ja oksentaakin paljon, paitsi ettei kuitenkaan ihan kaikkea. Jonkinlainen 'taso' tässä hommassa täytyy kaiketi säilyttää.
Blogin kaikkien aikojen luetuimmat postaukset
Inspiroiduin Rouva Sanan blogissa olleesta syntymäpäiväpostauksesta sen verran, että päätin itse tehdä vastaavan. Sillä toistaiseksi vain minä blogin emäntänä tiedän, mitä te rakkaat lukijat olette ajan saatossa lukeneet kuten myös sen, mikä ei ole kiinnostanut teitä pätkän vertaa (mutta siitä taidan tehdä jossain vaiheessa ihan oman postauksen). Tässä synttäripostauksessa, lasin kuohuvaa itsekin nauttien, jaan tämän 'salaisuuden' kanssanne. Kuvakavalkaadissa vastaavasti juhlitaan Thaimaanrannan maalarit- instagram-tilin tykätyimmillä otoksilla.
Joten olkaapa hyvät, 10 luetuinta blogipostausta ever:
Ihana Kurre, joka reissaa paikoissa mihin itse en välttämättä menisi. Arvokas ystävä ja matkamies, kenestä ei koskaan tiedä milloin seuraavaksi nähdään. Kaikki Kurren artikkelit ovat päätyneet blogihistorian kärkikahinoihin yksi toisensa jälkeen ja ihmekö tuo. Odotan itsekin seuraavan ilmestymistä kuin kuuta nousevaa, ja näemmä suuri osa teistäkin. Enkä ihmettele yhtään.
No niin, nyt mentiin aikalailla asian ytimeen ja jotain tämän tyyppistä olin odottanutkin. Teitä, rakkaat lukijat, kiinnostaa vapaus ja ehkä myös normaalikuvion rikkominen ainakin ajatuksen tasolla. Viikottain nämä 'vapauspostaukset' nousevat lukulistalle aina uudestaan ja veikkaanpa saman ilmiön jatkuvan. Toivottavasti pystyn antamaan asian suhteen edes jollekin hieman inspiraatiota.
Palaan tähän aiheeseen hieman alempana...
Nämä meidän säätämät pakolliset viisumireissut on myös ollut suosittujen listalla kautta aikojen, ja uskon tietäväni syynkin. Meillä on kummallinen taito tehdä yksinkertaisesta monimutkaista, vaikka lopputulos onkin siitä huolimatta ollut vähintään kohtuullinen. Tähän ei liene odotettavissa muutosta, sillä minkä koira karvoilleen mahtaa.
Kurren vinkit kiinnostaa itseni lisäksi myös teitä, ja kannattaakin ehdottomasti napata näitä talteen. Meilläkin oli kaikki vinkit tallessa edellisellä viisumireissulla, ja silti mentiin metsään. Syy oli meissä, ei Kurren loistavissa vinkeissä.
Kaikkia meitä kiinnostaa toistenkin ongelmat ja vastoinkäymiset (kuinkahan ne tästäkin selviää?), sekä elämä ilman sensuuria. Kun ei se elämä täälläkään ole pelkästään ruusuilla tanssimista, niin miksi väittää muuta? Välillä tulee nokkaan ja kokee itsensä huijatuksi, mutta sellaistahan se - elämä.
Oli jotenkin päivänselvää, että aihe nousee suosituimpien joukkoon, eikä ihme tämäkään. Luen itsekin vastaavia aiheita muitten ulkomailla asuvien blogeista, sillä kyllä minua kiinnostaa kuinka ulkosuomalaiset muualla maailmassa elämänsä kokee.
Ja sitten ne kaksi kaikkein suosituinta postausta:
Nyt päästiinkin sitten asian ytimeen, eli ne katastrofit. Näitä kahta artikkelia te olette lukeneet yhteensä noin 20.000 kertaa, mikä on aivan huikeata etten sanoisi. Ymmärrän kyllä miksi, sillä Samuin tulvien ollessa ajankohtaisia oli moni lomalainen joko matkalla tänne tai arpomassa lomasuunnitelman muuttamista toiseksi. Jäipä joku saarelle jumiinkin, kuten koomikot Janne Kataja ja Aku Hirviniemi. Onneksi nämäkin pojat pääsivät mutkien kautta viimein kotiin ja tilanne Samuillakin normalisoitui. Nyt nimittäin eletään sitten sitä kuumaa ja kuivaa kautta, joka laittaa ihmiset ajoittain pakenemaan ilmastointilaitteiden alle vaikka 7- eleveniin. Aurinkoa piisaa nyt enemmän kuin tarpeeksi.
Kiitokset teille
Muistan kun blogin alkuaikojen statistiikkaa seuratessa yllätyin, jos blogiin oli eksynyt kolme kävijää. Nyt yllätyn valtavasti huomatessani, että joku yksittäinen postaus on tuonut vuorokauden aikana jopa tuhansia kävijöitä. Siis tuhansia, voi taivahan talikynttilät!?!
Kiitokset ihanille kanssabloggaajille Kurrelle ja Tompalle sekä teille tärkeät lukijat! Ilman teitä tarpoisin yksin. Kiitos myös ystäväni Pauliina, joka kirjoitit itseänikin kovasti kiinnostavan artikkelin vuorotteluvapaastasi Koh Phanganilla. Kiitos ihanista kommenteista, vinkeistä ja jopa tapaamisista tällä saarella. Sillä kyllä, minulta on jopa tultu kylillä kysymään olenko Heidi. Aivan vetää sanattomaksi tällainen.
Kiitos kun olette mukana, tästä on loistava jatkaa!
Minulla on pieni toive: kerro minulle mistä sinä haluaisit jatkossa tietää tai lukea?
Ps. toinenkin pieni toivomus olisi: tykkääthän meistä Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi- yhteisössä.
Kiitos
4
Näinhän se on, aika on ottanut askeleita eteenpäin kuin varkain. Vaikka itselleni on käynyt jo hyvin selväksi se, että Thaimaassa aika vaan kulkee vikkelämmin kuin Suomessa, niin jo kaksi vuotta blogitaivalta - se on aikamoista. En olisi voinut kuvitella 10.3.2015, että lähinnä itselleni päiväkirjamaiseksi taltioinniksi tarkoittu räpellys muuttuisi ajan kanssa melkeinpä parhaaksi ystäväksi. Näin on kuitenkin päässyt käymään. Vaikka tietokoneen ruutu on välillä tuntien tapituksen kohde ennen luovuttamista, niin toisinaan se toimii myös parhaana terapeuttina. Tänne voi purkaa ja oksentaakin paljon, paitsi ettei kuitenkaan ihan kaikkea. Jonkinlainen 'taso' tässä hommassa täytyy kaiketi säilyttää.
Blogin kaikkien aikojen luetuimmat postaukset
Inspiroiduin Rouva Sanan blogissa olleesta syntymäpäiväpostauksesta sen verran, että päätin itse tehdä vastaavan. Sillä toistaiseksi vain minä blogin emäntänä tiedän, mitä te rakkaat lukijat olette ajan saatossa lukeneet kuten myös sen, mikä ei ole kiinnostanut teitä pätkän vertaa (mutta siitä taidan tehdä jossain vaiheessa ihan oman postauksen). Tässä synttäripostauksessa, lasin kuohuvaa itsekin nauttien, jaan tämän 'salaisuuden' kanssanne. Kuvakavalkaadissa vastaavasti juhlitaan Thaimaanrannan maalarit- instagram-tilin tykätyimmillä otoksilla.
 |
| Jos aamulla on kovasti virtaa, tänne on hyvä huristaa mopolla imaisemaan päivän energiat sisuksiinsa. |
Joten olkaapa hyvät, 10 luetuinta blogipostausta ever:
Ihana Kurre, joka reissaa paikoissa mihin itse en välttämättä menisi. Arvokas ystävä ja matkamies, kenestä ei koskaan tiedä milloin seuraavaksi nähdään. Kaikki Kurren artikkelit ovat päätyneet blogihistorian kärkikahinoihin yksi toisensa jälkeen ja ihmekö tuo. Odotan itsekin seuraavan ilmestymistä kuin kuuta nousevaa, ja näemmä suuri osa teistäkin. Enkä ihmettele yhtään.
 |
| No niin, näihin maisemiin on vaan helppo hukkua... |
No niin, nyt mentiin aikalailla asian ytimeen ja jotain tämän tyyppistä olin odottanutkin. Teitä, rakkaat lukijat, kiinnostaa vapaus ja ehkä myös normaalikuvion rikkominen ainakin ajatuksen tasolla. Viikottain nämä 'vapauspostaukset' nousevat lukulistalle aina uudestaan ja veikkaanpa saman ilmiön jatkuvan. Toivottavasti pystyn antamaan asian suhteen edes jollekin hieman inspiraatiota.
 |
| Tässä tuntemattomampi Thong son bay. |
 | |
| Niinpä... Kuva muuten Balin Sanurilta. |
Palaan tähän aiheeseen hieman alempana...
Nämä meidän säätämät pakolliset viisumireissut on myös ollut suosittujen listalla kautta aikojen, ja uskon tietäväni syynkin. Meillä on kummallinen taito tehdä yksinkertaisesta monimutkaista, vaikka lopputulos onkin siitä huolimatta ollut vähintään kohtuullinen. Tähän ei liene odotettavissa muutosta, sillä minkä koira karvoilleen mahtaa.
 |
| Tässä Chawengin harvinaisia surffiaaltoja. |
 |
| Bangrak pier, meidän lähin ranta. |
Kurren vinkit kiinnostaa itseni lisäksi myös teitä, ja kannattaakin ehdottomasti napata näitä talteen. Meilläkin oli kaikki vinkit tallessa edellisellä viisumireissulla, ja silti mentiin metsään. Syy oli meissä, ei Kurren loistavissa vinkeissä.
Kaikkia meitä kiinnostaa toistenkin ongelmat ja vastoinkäymiset (kuinkahan ne tästäkin selviää?), sekä elämä ilman sensuuria. Kun ei se elämä täälläkään ole pelkästään ruusuilla tanssimista, niin miksi väittää muuta? Välillä tulee nokkaan ja kokee itsensä huijatuksi, mutta sellaistahan se - elämä.
 |
| Ystävämme Khun Rokin taidetta. |
 |
| Tässä myös Sanurin rantaa Balilta. |
Oli jotenkin päivänselvää, että aihe nousee suosituimpien joukkoon, eikä ihme tämäkään. Luen itsekin vastaavia aiheita muitten ulkomailla asuvien blogeista, sillä kyllä minua kiinnostaa kuinka ulkosuomalaiset muualla maailmassa elämänsä kokee.
Ja sitten ne kaksi kaikkein suosituinta postausta:
Nyt päästiinkin sitten asian ytimeen, eli ne katastrofit. Näitä kahta artikkelia te olette lukeneet yhteensä noin 20.000 kertaa, mikä on aivan huikeata etten sanoisi. Ymmärrän kyllä miksi, sillä Samuin tulvien ollessa ajankohtaisia oli moni lomalainen joko matkalla tänne tai arpomassa lomasuunnitelman muuttamista toiseksi. Jäipä joku saarelle jumiinkin, kuten koomikot Janne Kataja ja Aku Hirviniemi. Onneksi nämäkin pojat pääsivät mutkien kautta viimein kotiin ja tilanne Samuillakin normalisoitui. Nyt nimittäin eletään sitten sitä kuumaa ja kuivaa kautta, joka laittaa ihmiset ajoittain pakenemaan ilmastointilaitteiden alle vaikka 7- eleveniin. Aurinkoa piisaa nyt enemmän kuin tarpeeksi.
 |
| Balin kuvat on ollut instagramin tykätyimpien joukossa jokainen. Tämä Balin Seminyakista. |
Kiitokset teille
Muistan kun blogin alkuaikojen statistiikkaa seuratessa yllätyin, jos blogiin oli eksynyt kolme kävijää. Nyt yllätyn valtavasti huomatessani, että joku yksittäinen postaus on tuonut vuorokauden aikana jopa tuhansia kävijöitä. Siis tuhansia, voi taivahan talikynttilät!?!
Kiitokset ihanille kanssabloggaajille Kurrelle ja Tompalle sekä teille tärkeät lukijat! Ilman teitä tarpoisin yksin. Kiitos myös ystäväni Pauliina, joka kirjoitit itseänikin kovasti kiinnostavan artikkelin vuorotteluvapaastasi Koh Phanganilla. Kiitos ihanista kommenteista, vinkeistä ja jopa tapaamisista tällä saarella. Sillä kyllä, minulta on jopa tultu kylillä kysymään olenko Heidi. Aivan vetää sanattomaksi tällainen.
Kiitos kun olette mukana, tästä on loistava jatkaa!
Minulla on pieni toive: kerro minulle mistä sinä haluaisit jatkossa tietää tai lukea?
Ps. toinenkin pieni toivomus olisi: tykkääthän meistä Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi- yhteisössä.
Kiitos
 |
| Olkaapa hyvät ja ottakaa matkaan mitä tarvitsette. Mitä sinä ottaisit? |
