Lomasaaren kiireitä

Vähän viitaten tohon Tompan edelliseen kirjoitukseen, ajattelin availla näitä omiakin 'kiireitä'. Silloin tällöin nimittäin kuulee, että 'onhan sulla aikaa' ja 'miten ihmeessä sä saat ajan kulumaan', ja totta puhuen, ihmettelen tätä välillä itsekin.

Mutta Thaimaassa aika on suhteellinen käsite (kirjoitin siitä täällä ja vähän täälläkin). Yksikään päivä ei mene suunnitellun mukaan, mikä on taas toisaalta mahtavaa.

Sillä tätähän olen halunnut. Hypätä pois oravanpyörästä ja tiukoista aikatauluista. Tyhjän päälle, ilman varmuutta taloudellisesta hyvinvoinnista. Se henkinen vapaus kun painaa omassa vaakakupissa huomattavasti enemmän.

Ja sitäpaitsi, ei mulla ole täällä edes työlupaa, eikä sellaisen hankkiminen ole erityisen helppoa. En voi siis periaatteessa tehdä töitä, ainakaan täällä. Vaikka meillä paikallinen firma onkin, joudun tyytymään vaimon rooliin, sillä toisen työluvan saaminen firmaan vaatisi muutaman thaimaalaisen palkkaamista, eikä siinä ole mitään mieltä. Tai edes taloudellisia resursseja.


Ja mitä ihmeen hommaa me niille keksittäisiin? Toinen puutarhuri? Siivooja? Oma hieroja tai muay thai-valmentaja?


Jatkan siis tällä epämääräisellä statuksella toistaiseksi ja yritän selvitä. Vaikkei se rahan pyytäminen edes siipalta ole kovin mukavaa, niin kaikkeen näköjään tottuu.


On tällä vaimolla onneksi suunnitelmia, kuten työstämäni kirja, mutta tästä sitten lisää kun kirjassa on kansien lisäksi myös sisältöä.

Lentokoneesta kuvattuna Angthong marine park

Kaikki ihanat vieraat


Viime aikoina on ollut ihan oikeasti kiire, ja siksi blogi on joutunut vähän kärsimään. Mutta älä pelkää, ei se kokonaan unohdu. Välillä pitää kuitenkin keskittyä nauttimaan elämästä ja varsinkin niistä tänne löytäneistä ystävistä.

Ensin tulivat Markus ja kumppanit (lue täältä) ja heti perään siskoni poikansa kanssa. Muutamia suomalaisia blogin lukijoitakin on saarella hypähdellyt, ja heitä on pyritty ja ehdittykin tapaamaan mahdollisuuksien mukaan.

Vieraitten perään piti ponkaista jälleen rajalle. Pelkästään rajahyppely aiheuttaa pientä stressiä ja tietää usein unettomia öitä allekirjoittaneelle. Meidän reissuilla kun sattuu ja tapahtuu aina kaikenlaista. Stressaamisessa olen edelleen vallan taitava, vaikka sellaista karkuun tässä taannoin lähdettiinkin.


Mutta niistä vieraista, heitä on ollut paljon. Vaikka vieraat jo itsessään on ihan parhaita, niin on myös tuliaiset. Oma ykköstoiveeni on aina salmiakki ja toisena Fazerin suklaat (vink vink), mutta maailman paras siskoni hemmotteli asioilla, jollaisista en olisi edes kehdannut haaveilla. Kiitos Nina!

Ja kiitokset maistuvista tuliaisista myös Vesa, sekä Hannele ja kumppanit, jotka saitte laukkuunne mahtumaan kassillisen herkkuja!

Samui Disc golf, ja taitavat heittäjät ;)

No nämä juniorit oli kyllä oikeastikin ihan taitavia.

Ja sitten vähän futisgolfia...

Pieni 'kesäloma'

Nyt on kolmen kuukauden leimat passissa, ja tästä rajajuoksusta juttua sitten seuraavaksi. Tällä reissulla me tavattiin myös blogiin kirjoittava matkamies Kurre, jota olikin jo mahdoton ikävä.

Kurre lähti kumppaninsa kanssa Suomen visiitille, mutta lupasi kirjoitella blogiin heti kun käännöshommiltaan kerkiää. Kurrella on ollut kädet täynnä töitä koko viimeisen vuoden, ja siksi  ollaan jouduttu odottamaan huikeita matkatarinoita tovi jos toinenkin. Mutta ehkä ei enää kauaa.

Meidän esikoinen suuntasi myös Suomeen mummolaan, ja taitaa muuten olla ensimmäinen kerta ikinä, kun yritetään saada aika kulumaan ihan vaan kahdestaan. Mutta eiköhän tässä jotain säpinää taas ilmaannu, ettei liian helpolla päästä.

Ollaan kuitenkin vähän niin kuin lomalla tulevat viikot. Ensin otetaan hetki chillisti, nukutaan univelat ja parannetaan alkaneet flunssat, ja sitten voikin alkaa purkamaan roikkuvia asioita kalentereista. 'Repaleisen' ja yllätyksiä täynnä olleen kevään jälkeen niitä nimittäin riittää.

Mutta pysykää kuulolla, sillä ilman suurempia tulipaloja juttuihinkin luulisi taas löytyvän aikaa. Tulossa on ainakin visarunia Myanmariin, Chiang Maita pimeän loton rouvineen, 'vankilapakoa' Phanganilla, ja sen sellaista.

Muistakaa nauttia kesästä missä ikinä sitä vietättekin ja ihan vaan lorvailla! Se tekee kuulemma hyvää :)

Onneksi me ollaan kaikki vähän 'nyrjähtäneitä' :)

Maailman paras perhe<3