Oli taas se neljännesvuosittainen h-hetki, kun piti koukata jonkun rajan yli. Ihan vaan saadakseen leiman passiin, jolla saa luvan viettää seuraavat kolme kuukautta maan rajojen sisällä.
Meillä tällaiset retket menee harvemmin ihan putkeen, eikä jännitykseltä tullut kehuttavasti nukuttua reissua edeltävänä yönä. Lähinnä siksi, että tämä reissu tehtiin juniorin kanssa kahdestaan.
Meille matkoiltaan helpoimmat rajanylitykset sijoittuu Thaimaan ja Malesian rajalla sijaitsevaan Satuniin (kirjoitin viimeksi täällä), sekä Thaimaan ja Myanmarin rajalla sijaitsevaan Ranongiin.
Edeltävä rajajuoksu tehtiin juurikin Ranongiin jo toisen kerran, ja silloin virkailijat totesivat kylmän viileästi 'no more visaruns', lue vaikka täältä. Joten arvattavasti lopputulos hieman kuumotti.
Mutta kun tuo kyseinen raja on niin helposti saavutettavissa; mukava lauttamatka, jonka päälle viiden tunnin ajot, ja siihen vielä lyhyt venematka Myanmarin puolelle. Ajateltiin siis ottaa taas riski, mutta yöpyä tällä kertaa vihdoin Myanmarissa.
Oli muuten loistava vaihtoehto. Ei pelkästään siksi, että ilman hotellivarausta ei kuulemma oltaisi neljän jälkeen enää edes päästy Myanmariin, vaan myös siksi että vaihtoehto oli huomattavasti rennompi kuin aiemmat säädöt tällä rajalla.
Tällä kertaa olin varannut Grand Andaman hotellilta huoneen. Meillähän oli tavoitteena voittaa casinolla 100 000 paikallista kahisevaa.
Grand Andaman Hotel ja uhkapelit
Grand Andaman hotelli sijaitsee nippa nappa Myanmarin puolella Thahtay Kyun saarella. Vaikka saari onkin yleinen rajanylityspaikka, mistään turistirysästä ei missään nimessä voi puhua.
Useimmiten leimajanoiset farangit pyörähtää veneellä saarelle, tsekkaa itsensä Myanmariin, polttaa saarella ehkä tupakan, ja tsekkaa itsensä Myanmarista ulos.
Kyllä, melko kreisiä. Mutta pakko mikä pakko.
Mutta lukuunottamatta kansallista lottoa, kaikenlainen uhkapelaaminen on Thaimaan puolella kiellettyä, joten moni jää myös yöksi. Grand Andaman hotellilla on nimittäin casino. 24 tuntia uhkapelaamista joltain gurulta haetuilla onnennumeroilla saattaa muuttaa koko elämän, eikö vain?
No meillä ei ollut hankittuja onnennumeroita - olisi ehkä pitänyt olla - mutta casinolle mekin suunnattiin. Se oli iso osa suunniteltua trippiä. Toki olisi pitänyt arvata että casino saattaa olla k-18, mutta meillä ei paljoa arvailla etukäteen (jos et jo tiennyt).
Joku saattaa ehkä ajatella, että kuinka ajattelematonta onkaan viedä teini aikuisten casinolle, mutta 'this is Thailand'. Tietynlainen jäykkyys elämästä on rapissut jo aikoja sitten. Ja onpahan teinillä sitten kerrottavaa kiikkustuolissa, kuinka mutsin kanssa käytiin silloin casinolla. 'JA MÄ OLIN VAAN 15'!
Casinoreissu meinasi kyllä tyssätä heti alkuunsa ikärajan takia, mutta turvamies oli onneksi ymmärtäväinen - 'kun me tultiin tänne just pelaamaan' - ja tuli jopa antamaan parhaat vinkit peleihin.
Casino on siis auki 24/7 ja vaikka me pyörähdettiin myös aamulla ruletin ääressä, jäi 100 000 bahtia haaveeksi. Ei me onneksi hävittykään, sillä tasapainoillessa voittojen ja häviöitten kanssa jäätiin jotakuinkin nollalinjalle.
Yläkerrassa olisi ollut 'isojen poikien' pelit, mutta siellä meillä ei ollut lupa edes poiketa.
Thahtay Kyun Island
Itse 250 -huoneinen hotelli ja koko alue on kuin suoraan James Bond -elokuvasta. Tämä hotelli on myös ainoa tällä 1800 hehtaarin saarella
Saari itsessään on äärimmäisen kaunis, ja koskemattoman oloinen. Niinhän ne myös väittävät, että Andamaanienmereltä löytyy Thaimaan kauneimmat rannat ja maisemat, ja alueella sijaitsee myös laajat koralliriutat. Kokemisen arvoinen kohde pelkästään siksi.
Lyhyen venematkan päässä on pieni rajakaupunki Kawthaung (aivan siis Myanmarin eteläkärjessä), joka tunnetaan paremmin nimellä Victoria Point. Tällä kerralla tämä jäi meiltä näkemättä, mutta ehkä sinne sitten seuraavalla retkellä.
Koko 800 saaren Mergui on niitä viimeisiä paikkoja, jossa voi vielä bongata myös merimustalaisia. Näitä merten sinnikkäitä reissaajia mokeneita, jotka yhä seilaavat trooppisilla saarilla asettuen aloilleen vain monsuunien ajaksi johonkin suojaisaan luonnonsatamaan.
Myanmarissa itsessään on jotain pysäyttävän kaunista ja aitoa. Vaikka ollaan nähty sitä vasta hyvin vähän, jokaisen visiitin jälkeen nälkä kasvaa.
Kun tällä reissulla avasin aamulla hotellihuoneen verhot ja astuin parvekkeelle, henki meinasi pysähtyä. Vaikka asutaan paratiisissa itsekin, aamuhetki viereisissä puissa roikkuvien apinoitten kanssa poltti jälkensä muistojen kovalevylle.
Puhumattakaan siitä edessä avautuvasta Mergui-saaristosta.
Kolmen viikon haaste
Kolmen kuukauden leimat on nyt passissa ja edessä kolmen viikon haaste. Tomppa lähti eilen Suomeen ja meidän harteille jäi viidakossa selviytyminen.
Mitä jos seuraava kobra ilmestyy pihalle ja siitä pitäisi selvitä yksin? Tai vielä pahempi jos se pääsee puremaan, ja pitäisi suoriutua alta aikayksikön jonnekin hoidettavaksi? Nämä asiat käyvät mielessä, mutta turha niihin on jumiin jäädä. Sitä on vain selvittävä.
Ensimmäisen selviytymispäivän saldo oli kuollut skorpioni, ja kylppärissä seikkaileva hyppysammakko. Tämä hyppysammakko on varsin söpö ja sen olisi voinut antaa olla, mutta en hirveästi välitä pohtia yöllä milloin kaveri lätsähtää poskelle.
Liukkaan kaverin metsästys ei ollut erityisen helppoa, mutta muutama pyyhkeen heittely-yritys pudotti tyypin pyykinpesuaineastiaan, ja siitä sitten Bumban suuhun. Tietenkin. Täytyyhän kroonisen munuaispotilaan jotain myrkkyä saada kitusiinsa.
Yksinäisen aamulenkin yllätys oli vastaan juoksevat kolme valtavaa puhvelia. Ei ollut hajuakaan mitä pitäisi tehdä, kun koko tien leveydeltä rynnistää vauhdin sokaisemaa lihaa sarvet päässä. Hypätäkö jokeen vai ottaa coolisti?
Koska olen reipas tyttö ja reikä päässä, päädyin jälkimmäiseen. Onneksi strategia toimi. Tuskin olen kuitenkaan hirveän pelottavan näköinen (tai voin mä aamuisin ollakin), mutta jostain syystä puffelit veti liinat kiinni rynnäten metri ennen törmäystä pusikkoon.
Huh, olisinpa saanut sen videolle.
4
Meillä tällaiset retket menee harvemmin ihan putkeen, eikä jännitykseltä tullut kehuttavasti nukuttua reissua edeltävänä yönä. Lähinnä siksi, että tämä reissu tehtiin juniorin kanssa kahdestaan.
Meille matkoiltaan helpoimmat rajanylitykset sijoittuu Thaimaan ja Malesian rajalla sijaitsevaan Satuniin (kirjoitin viimeksi täällä), sekä Thaimaan ja Myanmarin rajalla sijaitsevaan Ranongiin.
Edeltävä rajajuoksu tehtiin juurikin Ranongiin jo toisen kerran, ja silloin virkailijat totesivat kylmän viileästi 'no more visaruns', lue vaikka täältä. Joten arvattavasti lopputulos hieman kuumotti.
Mutta kun tuo kyseinen raja on niin helposti saavutettavissa; mukava lauttamatka, jonka päälle viiden tunnin ajot, ja siihen vielä lyhyt venematka Myanmarin puolelle. Ajateltiin siis ottaa taas riski, mutta yöpyä tällä kertaa vihdoin Myanmarissa.
Oli muuten loistava vaihtoehto. Ei pelkästään siksi, että ilman hotellivarausta ei kuulemma oltaisi neljän jälkeen enää edes päästy Myanmariin, vaan myös siksi että vaihtoehto oli huomattavasti rennompi kuin aiemmat säädöt tällä rajalla.
Tällä kertaa olin varannut Grand Andaman hotellilta huoneen. Meillähän oli tavoitteena voittaa casinolla 100 000 paikallista kahisevaa.
 |
| Longtail boatilla pääsee myös Myanmariin, mutta me mentiin vähän turvallisemmmin. |
 |
| Huikea ensivaikutelma Grand Andaman hotellista |
Grand Andaman Hotel ja uhkapelit
Grand Andaman hotelli sijaitsee nippa nappa Myanmarin puolella Thahtay Kyun saarella. Vaikka saari onkin yleinen rajanylityspaikka, mistään turistirysästä ei missään nimessä voi puhua.
Useimmiten leimajanoiset farangit pyörähtää veneellä saarelle, tsekkaa itsensä Myanmariin, polttaa saarella ehkä tupakan, ja tsekkaa itsensä Myanmarista ulos.
Kyllä, melko kreisiä. Mutta pakko mikä pakko.
Mutta lukuunottamatta kansallista lottoa, kaikenlainen uhkapelaaminen on Thaimaan puolella kiellettyä, joten moni jää myös yöksi. Grand Andaman hotellilla on nimittäin casino. 24 tuntia uhkapelaamista joltain gurulta haetuilla onnennumeroilla saattaa muuttaa koko elämän, eikö vain?
No meillä ei ollut hankittuja onnennumeroita - olisi ehkä pitänyt olla - mutta casinolle mekin suunnattiin. Se oli iso osa suunniteltua trippiä. Toki olisi pitänyt arvata että casino saattaa olla k-18, mutta meillä ei paljoa arvailla etukäteen (jos et jo tiennyt).
Joku saattaa ehkä ajatella, että kuinka ajattelematonta onkaan viedä teini aikuisten casinolle, mutta 'this is Thailand'. Tietynlainen jäykkyys elämästä on rapissut jo aikoja sitten. Ja onpahan teinillä sitten kerrottavaa kiikkustuolissa, kuinka mutsin kanssa käytiin silloin casinolla. 'JA MÄ OLIN VAAN 15'!
Casinoreissu meinasi kyllä tyssätä heti alkuunsa ikärajan takia, mutta turvamies oli onneksi ymmärtäväinen - 'kun me tultiin tänne just pelaamaan' - ja tuli jopa antamaan parhaat vinkit peleihin.
Casino on siis auki 24/7 ja vaikka me pyörähdettiin myös aamulla ruletin ääressä, jäi 100 000 bahtia haaveeksi. Ei me onneksi hävittykään, sillä tasapainoillessa voittojen ja häviöitten kanssa jäätiin jotakuinkin nollalinjalle.
Yläkerrassa olisi ollut 'isojen poikien' pelit, mutta siellä meillä ei ollut lupa edes poiketa.
 |
| Miellyttävä ensivaikutelma myös sisältä. |
 |
| Hotellin aulabaari oli nälkäisille auki keskiyöhön. |
 |
| Valtava uima-allas. |
Thahtay Kyun Island
Itse 250 -huoneinen hotelli ja koko alue on kuin suoraan James Bond -elokuvasta. Tämä hotelli on myös ainoa tällä 1800 hehtaarin saarella
Saari itsessään on äärimmäisen kaunis, ja koskemattoman oloinen. Niinhän ne myös väittävät, että Andamaanienmereltä löytyy Thaimaan kauneimmat rannat ja maisemat, ja alueella sijaitsee myös laajat koralliriutat. Kokemisen arvoinen kohde pelkästään siksi.
Lyhyen venematkan päässä on pieni rajakaupunki Kawthaung (aivan siis Myanmarin eteläkärjessä), joka tunnetaan paremmin nimellä Victoria Point. Tällä kerralla tämä jäi meiltä näkemättä, mutta ehkä sinne sitten seuraavalla retkellä.
Koko 800 saaren Mergui on niitä viimeisiä paikkoja, jossa voi vielä bongata myös merimustalaisia. Näitä merten sinnikkäitä reissaajia mokeneita, jotka yhä seilaavat trooppisilla saarilla asettuen aloilleen vain monsuunien ajaksi johonkin suojaisaan luonnonsatamaan.
Myanmarissa itsessään on jotain pysäyttävän kaunista ja aitoa. Vaikka ollaan nähty sitä vasta hyvin vähän, jokaisen visiitin jälkeen nälkä kasvaa.
Kun tällä reissulla avasin aamulla hotellihuoneen verhot ja astuin parvekkeelle, henki meinasi pysähtyä. Vaikka asutaan paratiisissa itsekin, aamuhetki viereisissä puissa roikkuvien apinoitten kanssa poltti jälkensä muistojen kovalevylle.
Puhumattakaan siitä edessä avautuvasta Mergui-saaristosta.
 |
| Kawthaung rajakaupunki Myanmarissa. |
 |
| Ja niin mielettömät maisemat Mergui-saaristoon. |
 |
| Myös auringonlaskun aikaan. |
Kolmen viikon haaste
Kolmen kuukauden leimat on nyt passissa ja edessä kolmen viikon haaste. Tomppa lähti eilen Suomeen ja meidän harteille jäi viidakossa selviytyminen.
Mitä jos seuraava kobra ilmestyy pihalle ja siitä pitäisi selvitä yksin? Tai vielä pahempi jos se pääsee puremaan, ja pitäisi suoriutua alta aikayksikön jonnekin hoidettavaksi? Nämä asiat käyvät mielessä, mutta turha niihin on jumiin jäädä. Sitä on vain selvittävä.
Ensimmäisen selviytymispäivän saldo oli kuollut skorpioni, ja kylppärissä seikkaileva hyppysammakko. Tämä hyppysammakko on varsin söpö ja sen olisi voinut antaa olla, mutta en hirveästi välitä pohtia yöllä milloin kaveri lätsähtää poskelle.
Liukkaan kaverin metsästys ei ollut erityisen helppoa, mutta muutama pyyhkeen heittely-yritys pudotti tyypin pyykinpesuaineastiaan, ja siitä sitten Bumban suuhun. Tietenkin. Täytyyhän kroonisen munuaispotilaan jotain myrkkyä saada kitusiinsa.
Yksinäisen aamulenkin yllätys oli vastaan juoksevat kolme valtavaa puhvelia. Ei ollut hajuakaan mitä pitäisi tehdä, kun koko tien leveydeltä rynnistää vauhdin sokaisemaa lihaa sarvet päässä. Hypätäkö jokeen vai ottaa coolisti?
Koska olen reipas tyttö ja reikä päässä, päädyin jälkimmäiseen. Onneksi strategia toimi. Tuskin olen kuitenkaan hirveän pelottavan näköinen (tai voin mä aamuisin ollakin), mutta jostain syystä puffelit veti liinat kiinni rynnäten metri ennen törmäystä pusikkoon.
Huh, olisinpa saanut sen videolle.
 |
| Näistä Lipa Noin maisemista ei ole helppoa astua Suomen kylmyyteen. |
