Semmoinen kesä 2019

Se on syksy nyt.

Tölliin on hiipinyt kylmyys, siitä kertovat villasukkien päälle vedetyt Reinot ja pitkähihaisen paidan paidan päälle kiedottu villatakki.

Tuvan puuhellaa on ollut ikävä jo monena iltana, mutta se saa odottaa vielä puhdistusta ja paikoilleen asentamista. Remontti on hellaa varten vielä aivan liian vaiheessa.

Melkein uskaltaisin veikata, että kylmä tavoittaa Kemiönsaarelle eksyneet Thaimaanrannan maalarit, ennen kuin keittiö ja eteinen valmistuvat.

Ensi yönä joutuu kaivamaan makuuhuoneeseen jo sähköpatterin.

Salsa ihmettelemässä että missä sitä nyt ollaankaan

Vesi oli loppu vähän koko kesän ja on sitä vieläkin

Ensimmäiseksi remontoitiin meille vierashuone

Kesä 2019

Kesä 2019 meni vähän ihmetellen, mitä on tullutkaan tehdyksi.

Yllättäen meillä onkin tölli paikassa, joka oli meille entuudestaan täysin tuntematon. Paikassa joka sijaitsee kaukana siitä turkoosista paratiisista, jota meillä (vieläkin) kutsutaan kodiksi. Mutta meille koti on siellä missä sydän on. Ja kai näitä koteja voi olla useampikin.

Kesä 2019 meni remontoiden. Vaikka sekaan mahtui joitakin "lomapäiviä", päällimmäisenä fiiliksenä kesästä on kolottavat lihakset.

Kesään 2019 mahtui kuitenkin myös aarteita. Niitä löytyi tölleistä, kirpputoreilta, tori.fi:stä, ja jopa kivikasan alta. Jokuseen aarteeksi luokiteltavaan paikkaankin ehdittiin eksyä, ja niissähän pääsi täydentämään aarrevarastoa vielä entisestään.

Kesään mahtui myös hammaslääkäreitä - TIETENKIN - sillä mähän käyn uuteen paikkaan mennessäni aina ensimmäisenä tutustumassa paikalliseen tarjontaan. Vaikkei Kemiönsaarella olekaan laulavaa hammaslääkäriä niin kuin Samuilla, homma täällä toimii pirun hyvin. Kertaakaan en ole joutunut odottamaan hoitoa päivää kauempaa. Mutta mikä helvetti mun vanhoja hammaspaikkoja oikein vaivaa, kun ne tuppaa falskaamaan yksi toisensa jälkeen?!?

Kasvimaa ei tuottanut mitään, ellei muutamaa kourallista perunaa lasketa. Kun kaivosta loppui vesi, loppui se myös viljelyksiltä. Me ollaan täällä kuulkaa kaikki ihan "kuivan kesän oravina".

Ehkä (toivottavasti) meillä on ensi kesää varten uusi porakaivo.

Kesä 2019 oli ikävä kyllä myös hyvästejä, kun jouduimme saattamaan meille niin rakkaan matkamies Kurren omalle tähtipolulleen kohti taivaansineä. Ikävä on vieläkin suuri.

Onneksi kesään mahtui myös ystäviä, rentoja päiviä rakkaitten kanssa, fribailua lähimaisemissa, saunomista, luontoa, bileitä, kynttilöitä ja viiniä.

Hitto kun voisi innolla toivottaa syksyn ja talvenkin tulevaksi, mutta ihan pokerinaamalla en siihen pysty. Kyllä mä hemmetin paljon mieluummin olisin suonut kesän jatkuvan.

Onneksi kesään mahtui fribailua

ja ystäviä

ja fribailua ja ystäviä.