Uusimmat blogin kyytiin hypänneet lukijat varmaankin ihmettelee, mistä moinen nimi Kemiössä tällä hetkellä vaikuttavalle blogille. Enkä ihmettele.
Blogin lyhyt historiapläjäys avatkoon siis taustoja hieman.
Kaikki alkoi lähes viisi vuotta sitten, kun Koh Samuista jo 14 vuotta haaveillut pariskunta jälkikasvuineen pääsi viimein toteuttamaan hartaan unelmansa Samuille muutosta. Rankkojen elämäntilanteiden jälkeen elämästä tuli kerta laakista ihanaa, ja siitä oli kerrottava myös muillekin.
Tästä tarpeesta syntyi blogi, joka sai nimekseen Thaimaanrannan maalarit. Hemmetin hyvä nimi, vaikka itse sanonkin.
Tällä hetkellä blogia kirjoitellaan Kemiönsaaressa, mutta ei siksi että oltaisiin matkustettu maitojunalla kotiin. Täällä ollaan siksi, että myös Samuita valloittamassa ollut juniorimme tuli ikään, jolloin hänet oli toiveensa mukaisesti palautettava juurillensa opiskelemaan.
Hän antoi meille viisi vuotta MEIDÄN unelmaa - oli tullut aika maksaa velka takaisin.
So here we are! - kunnes maailma jälleen kutsuu.
Koska blogin juuret ovat Koh Samuilla, ei blogin nimen muuttaminen tuntunut järkevältä. Varsinkin kun meidät tietäen, todennäköisesti löydämme itsemme Samuilta ennen pitkää. Meillä ajatellaan niin, että tällä hetkellä olemme pidennetyllä lomalla SAMUILTA.
Koh Samuin kuulumisia
Koska Samui on meille kuitenkin "ykköskoti", siksi saarella tapahtuvat muutokset, tunnelmat ja vallitsevat tilanteet luonnollisesti kiinnostaa täältä kauempaakin. Tätä varten olemmekin palkanneet pienen komppanian nuuskimaan saaren paikkoja ja yleisiä fiiliksiä, sekä raportoimaan niistä meille päivittäin.
No ehkei sentään. Ihan niin hulluja ei mekään olla.
Mutta on meillä kanavat pysyä ajan hermolla, ja onneksi paljon siellä asuvia ystäviä.
Joten, tässäpä viime aikaisia puheenaiheita Samuilla:
1. Liian vahva baht.
2. Bangkok Airwaysin lentojen (törkeät) hinnat (BA omistaa Samuin kentän, joten monopoli). Suratthanin kautta pääsee lentämään huomattavasti halvemmalla, mutta kaikki turistit eivät ole valmiita uhraamaan kahden viikon lomastaan kaksi päivää Samuille saapumiseen ja sieltä poistumiseen. Vaikka me lennetäänkin aina Suratin kautta, ymmärrän hyvin.
3. Kovat hinnat esimerkiksi hotelleissa, ravintoloissa, retkissä, vuokra-asunnoissa, jne. Thaimaalaisille tyypilliseen tapaan sen sijaan että myynnin ja asiakkaitten toivossa tultaisiin hinnoissa alaspäin, niitä nostetaan jotta saadaan kirityksi jo aiheutuneita menetyksiä. Vaikka hinnat on nousseet, laatu yleisesti ei.
4. Alati muuttuvat viisumimääräykset, joissa ei erkkikään pysy mukana. Minkä tänään tiesit, voi huomenna olla jo historiaa. Tämä ei siis koske 30 päivän turisteja, mutta pidemmän aikaa viettäviä kyllä. Moni turisti tulee Thaimaahan kuitenkin turistiviisumin voimin, ja jäisi vielä pidemmäksikin ajaksi, mutta jossain kohtaa on sitten paineltava rajan yli. Perinteiset yhden päivän "visarunit" alkavat olla historiaa monessa rajapaikassa, sillä rajan toisella puolella on tätä nykyä vietettävä lähes aina yön yli. Kyllä noi viisumihässäkät meitäkin otti kupoliin, vaikka muka vuoden bisnesviisumilla Samuilla oltiinkin.
5. Teitten huono kunto. Siis jalkakäytäviähän ei Samuilla juuri ole, ja monesti on vuosien varrella itsekin myötätuntoa tuntien seurattu lastenvaunujen kanssa (pyörätuoleista puhumattakaan) liikkuvien perheitten kävelyä muhkuraisilla ja ruuhkaisilla ajokaistoilla. Ei varmasti ole kovin mieluisaa työntää vaunuja hien valuessa noroina pitkin kasvoja ja selkärankaa. Mutta... tällä hetkellä Samuilla on menossa suuret tieremontit, joten toivoa paremmasta on kyllä.
6. Roskaongelma. Tämä on todellista, ei mitään kuvitelmaa ja ongelma johon ei tunnu millään löytyvän ratkaisua. Saaren ainoa jätelaitos on ollut p*skana jo vuosia, mutta esimerkiksi facebookissa kirjoittelu on poltellut maata monien jalkojen alla. Trash Hero Samui tekee saarella viikoittain työtä saaren siivoamiseksi (itsekin otettiin monesti osaa), mutta jätteiden loppusijoituspaikka on edelleen SE ongelma.
Vaikka tuottavan bisneksen tekeminen on monille länkkäreille haastavaa, väittäisin haasteiden johtuvan ehkä eniten siitä, että kaikkea on vaan liikaa. Hotelleja, ravintoloita, villoja, you name it. Samuille suuntautuu päivittäin kuitenkin huomattavasti vähemmän lentoja, kuin esimerkiksi Phuketiin, ei siis ole mitään järkeä tunkea saari täyteen hotelleja ja huviloita pilaten ne maisemat, jotka aikoinaan tekivät Samuista tavoitellun kohteen - kookosviljelmät, pilaamattomat rannat, pienet paikallisten omistamat rennot rantabaarit, sympaattiset kauppakojut, väljyys, rauha. Näistä syistä moni saarella asuva ei haluakaan sinne lisää turisteja, vaan toivoo saaren säilyvän edes sellaisena kuin se näinä hetkinä on.
Semmoisia puheenaiheita tällä kertaa. Itse asiassa ajattelin jatkossa kerran kuussa päivitellä, mikä Samuilla ihmetyttää ja ärsyttää, tai on muuten vaan siellä elelevien mielenpäällä.
Pysykäähän siis kuulolla - raporttia pukkaa. Pus.
2
Blogin lyhyt historiapläjäys avatkoon siis taustoja hieman.
Kaikki alkoi lähes viisi vuotta sitten, kun Koh Samuista jo 14 vuotta haaveillut pariskunta jälkikasvuineen pääsi viimein toteuttamaan hartaan unelmansa Samuille muutosta. Rankkojen elämäntilanteiden jälkeen elämästä tuli kerta laakista ihanaa, ja siitä oli kerrottava myös muillekin.
Tästä tarpeesta syntyi blogi, joka sai nimekseen Thaimaanrannan maalarit. Hemmetin hyvä nimi, vaikka itse sanonkin.
Tällä hetkellä blogia kirjoitellaan Kemiönsaaressa, mutta ei siksi että oltaisiin matkustettu maitojunalla kotiin. Täällä ollaan siksi, että myös Samuita valloittamassa ollut juniorimme tuli ikään, jolloin hänet oli toiveensa mukaisesti palautettava juurillensa opiskelemaan.
Hän antoi meille viisi vuotta MEIDÄN unelmaa - oli tullut aika maksaa velka takaisin.
So here we are! - kunnes maailma jälleen kutsuu.
Koska blogin juuret ovat Koh Samuilla, ei blogin nimen muuttaminen tuntunut järkevältä. Varsinkin kun meidät tietäen, todennäköisesti löydämme itsemme Samuilta ennen pitkää. Meillä ajatellaan niin, että tällä hetkellä olemme pidennetyllä lomalla SAMUILTA.
 |
| Vielä Samuilla löytyy kuitenkin rauhallisia rantoja |
Koh Samuin kuulumisia
Koska Samui on meille kuitenkin "ykköskoti", siksi saarella tapahtuvat muutokset, tunnelmat ja vallitsevat tilanteet luonnollisesti kiinnostaa täältä kauempaakin. Tätä varten olemmekin palkanneet pienen komppanian nuuskimaan saaren paikkoja ja yleisiä fiiliksiä, sekä raportoimaan niistä meille päivittäin.
No ehkei sentään. Ihan niin hulluja ei mekään olla.
Mutta on meillä kanavat pysyä ajan hermolla, ja onneksi paljon siellä asuvia ystäviä.
Joten, tässäpä viime aikaisia puheenaiheita Samuilla:
- Koronavirus - tietenkin. Jos ette jo tiedä, Samuilla lomailee vuosittain valtava määrä kiinalaisia. Villeimpien väittämien mukaan jopa 80% heistä tulee juurikin Wuhanin alueelta (ei ole faktaa), josta viranomaisten mukaan viirus on saanut alkunsa. Samuilla on ainakin osittain painettu paniikkinappulaa, sillä kasvoille laitettavia maskeja oli jossain vaiheessa vaikea löytää, tai hinnat olivat nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Lisäksi osa kouluista on ollut valmiina sulkemaan ovensa ja jopa yhden kiinalaisen Samuilla on väitetty kuolleen tautiin. Kiinan viranomaisten on myös kerrottu pyytäneen Thaimaan viranomaisten jatkavan maassa olevien kiinalaisten viisumeita, koska nämä eivät haluaisi palata Kiinaan. Tämä on lietsonut pientä hermoilua lisää, enkä haluaisi nyt olla kiinalaisten kengissä, sillä heidän välttelynsä näkyy varmasti ihmisten kaikkoamisessa ympäriltä. Kurja juttu. Uusimpana väittämänä kuulin sellaistakin, että Thaimaan viranomaiset olisivat kieltäneet koronasta uutisoinnin, mikä kyllä kuulostaa pöljältä, mutta tyypilliseltä. Hys hys...
- Turistikato. Ilmeisesti nykytilanne ei Samuilla ole ihan helppo, sillä suhteellisen uusienkin yritysten on kerrottu sulkeneen ovensa. Tätä toki tapahtui jo siellä asuttujen vuosienkin aikana, mutta on se silti jonkinlainen mittari. Syyksi turistikatoon veikkaillaan monia asioita, kuten;
1. Liian vahva baht.
2. Bangkok Airwaysin lentojen (törkeät) hinnat (BA omistaa Samuin kentän, joten monopoli). Suratthanin kautta pääsee lentämään huomattavasti halvemmalla, mutta kaikki turistit eivät ole valmiita uhraamaan kahden viikon lomastaan kaksi päivää Samuille saapumiseen ja sieltä poistumiseen. Vaikka me lennetäänkin aina Suratin kautta, ymmärrän hyvin.
3. Kovat hinnat esimerkiksi hotelleissa, ravintoloissa, retkissä, vuokra-asunnoissa, jne. Thaimaalaisille tyypilliseen tapaan sen sijaan että myynnin ja asiakkaitten toivossa tultaisiin hinnoissa alaspäin, niitä nostetaan jotta saadaan kirityksi jo aiheutuneita menetyksiä. Vaikka hinnat on nousseet, laatu yleisesti ei.
4. Alati muuttuvat viisumimääräykset, joissa ei erkkikään pysy mukana. Minkä tänään tiesit, voi huomenna olla jo historiaa. Tämä ei siis koske 30 päivän turisteja, mutta pidemmän aikaa viettäviä kyllä. Moni turisti tulee Thaimaahan kuitenkin turistiviisumin voimin, ja jäisi vielä pidemmäksikin ajaksi, mutta jossain kohtaa on sitten paineltava rajan yli. Perinteiset yhden päivän "visarunit" alkavat olla historiaa monessa rajapaikassa, sillä rajan toisella puolella on tätä nykyä vietettävä lähes aina yön yli. Kyllä noi viisumihässäkät meitäkin otti kupoliin, vaikka muka vuoden bisnesviisumilla Samuilla oltiinkin.
5. Teitten huono kunto. Siis jalkakäytäviähän ei Samuilla juuri ole, ja monesti on vuosien varrella itsekin myötätuntoa tuntien seurattu lastenvaunujen kanssa (pyörätuoleista puhumattakaan) liikkuvien perheitten kävelyä muhkuraisilla ja ruuhkaisilla ajokaistoilla. Ei varmasti ole kovin mieluisaa työntää vaunuja hien valuessa noroina pitkin kasvoja ja selkärankaa. Mutta... tällä hetkellä Samuilla on menossa suuret tieremontit, joten toivoa paremmasta on kyllä.
6. Roskaongelma. Tämä on todellista, ei mitään kuvitelmaa ja ongelma johon ei tunnu millään löytyvän ratkaisua. Saaren ainoa jätelaitos on ollut p*skana jo vuosia, mutta esimerkiksi facebookissa kirjoittelu on poltellut maata monien jalkojen alla. Trash Hero Samui tekee saarella viikoittain työtä saaren siivoamiseksi (itsekin otettiin monesti osaa), mutta jätteiden loppusijoituspaikka on edelleen SE ongelma.
Vaikka tuottavan bisneksen tekeminen on monille länkkäreille haastavaa, väittäisin haasteiden johtuvan ehkä eniten siitä, että kaikkea on vaan liikaa. Hotelleja, ravintoloita, villoja, you name it. Samuille suuntautuu päivittäin kuitenkin huomattavasti vähemmän lentoja, kuin esimerkiksi Phuketiin, ei siis ole mitään järkeä tunkea saari täyteen hotelleja ja huviloita pilaten ne maisemat, jotka aikoinaan tekivät Samuista tavoitellun kohteen - kookosviljelmät, pilaamattomat rannat, pienet paikallisten omistamat rennot rantabaarit, sympaattiset kauppakojut, väljyys, rauha. Näistä syistä moni saarella asuva ei haluakaan sinne lisää turisteja, vaan toivoo saaren säilyvän edes sellaisena kuin se näinä hetkinä on.
 |
| Jopa Maenam beachin toinen pääty on tyhjä |
 |
| Nathonin kalastusveneitä |
- Viisumit. Tossa yllä jo kirjoitin tästä, ja vaikkei tämä nyt juuri turisteja koskekaan, tästä Samuilla asuvien länkkäreitten keskuudessa puhutaan. Säännöt muuttuu, vanhoja sääntöjä kaivetaan käytäntöön, niitä noudatetaan toisilla raja-asemilla eri tavalla kuin toisilla, jopa yksittäinen virkailija voi evätä selvänä pitämäsi luvan oleskella maassa vaikka siksi, ettei juuri sinun naama tänään häntä miellyttänytkään. Asia joka on kirjoitettu johonkin pykälään ja jota on aiemmin noudatettu, ei välttämättä valitsemallasi raja-asemalla tai konsulaatissa pidäkään paikkaansa. Kyllä se on kuulkaa villi länsi ja tekee jokaisesta leimanhakureissusta jänskättävän seikkailun.
- Samui swine Classic VII. Loppuun vähän rennompi aihe, joka puhuttaa ainakin tietyissä piireissä. Seitsemännet kansainväliset frisbeegolfkisat Samuilla ovat juuri nyt käynnissä, ja menkää ihmeessä katsomaan, mikäli siellä päin luuraatte. Kenttä on trooppisen idyllinen, BBQ-bileitä on tarjolla, kansainvälistä huippumeininkiä, ja sitten niitä maailmanluokan kiekonheittäjiä. En tiedä ketä kaikkia tänä vuonna on messissä, mutta ainakin Philo Brathwaite ja James Conrad ovat paikalla. Pro:t aloittavat kisailut perjantaina, joten koko viikonlopun ajan olisi mahdollista päästä seuraamaan huippukiskaisuja. Tunnelma on mielettömän kiva, voin kokemuksesta kertoa. Tästä linkistä lisäinfoa tämän viikon fribatouhuihin.
Semmoisia puheenaiheita tällä kertaa. Itse asiassa ajattelin jatkossa kerran kuussa päivitellä, mikä Samuilla ihmetyttää ja ärsyttää, tai on muuten vaan siellä elelevien mielenpäällä.
Pysykäähän siis kuulolla - raporttia pukkaa. Pus.
 |
| Viime vuotiset fribakisat, kuvassa Philo. |
 |
| Philo Brathwaite ja meikäläisen oppitunti |
