Nojatuolimatkat osa 4 - helmikuun hulinoita

Terveisiä tuuliselta Kemiönsaarelta!

Lunta ei meidän pikkuisella tilalla ole vieläkään, vaikka tälle viikolle on ilmeisesti jotain talvisempaa meininkiä luvattukin. I still hope not! - sillä sääliksi kävisi luontoa, joka heräilee kovasti jo kurottelemaan kohti hennosti lämmittävää aurinkoa.

Kiirusta on meillä pitänyt, mutta ihan vähän vaan. Rakkaat ihmiset Hong Kongista kävi ilostuttamassa muutaman päivän ajan, ja kuten meidän yhteisillä hetkillä usein ennenkin, ilmojen herrat pistivät väkisin kapuloita rattaisiin. Me vaan ollaan siskon kanssa sen verran aitoja Tikruja (Nalle Puhista), että kun meidät laittaa johonkin maailman kolkaan samaan aikaan, päämme päällä olevat sadepilvet sataa sitten varmasti.

Siitä toki selvittiin, mutta kun Hong Kongin rakkaat oli lähetetty kohti Barcelonaa, oli itsekin lähes valmis hyppäämään siivelle. Aika alkaa kohta olemaan kypsä - ellei melkein läpimätä - maisemanvaihdokselle. Tai oikeemmin tälle loputtomalle marraskuulle. Sillä vaikka nyt pariin päivään ei taas olekaan satanut, melkein puoli vuottahan tässä on tarvottu mudassa.

Ei ole kaivossa pula vedestä, ei varmasti seuraavaan kolmeen vuoteen. Pah.

Mutta kun ei vieläkään pystytä starttaamaan palmun alle UV-säteiltä suojaan, otetaan pika-apua helmikuun nojatuolimatkoista. Aiemmista nojatuolimatkoista voitkin lukaista täältä: marraskuut, joulukuut ja tammikuut.

Helmikuu 2015 Koh Samui

Blogihan starttasi vasta maaliskuussa 2015, joten blogista ei tuon vuoden helmikuusta löydy muistiapua. Mutta helmikuussa 2015 me yksinkertaisesti vietettiin kuherruskuukautta Samuin auringon alla. Kaikki oli vielä kovin uutta ja vallan ihanaa - jokainen aamukahvi terassilla sai yksinkertaisesti vetämään hyvin syvään henkeä. Kukkien ja meren tuoksu, lintujen laulu, tropiikin sirinä - ei voinut kuin kiittää koko universumia siitä, että pitkän ajan unelmasta oli viimein tullut totta.

Koh Samui

Helmikuu 2016 Penang, Malesia

Helmikuuhun 2016 liittyi vahvasti rakas ystävämme matkamies Kurre, ja viisumin ruinausreissu Penangille. Tällä viisumireissulla lyötiin Kurren kanssa hynttyyt yhteen, ja päätettiin ihan omin päin lähteä hoitamaan tarrat kotiin. Ei siis agentteja, eikä muitakaan apuja, vaan nippu papereita kirjanpitäjältä ja menoksi.

Kurre oli paitsi loistava ystävä, myös ihanteellinen matkakumppani. Ei turhaa hermoilua vaikka vastassa oli mitä, vaan innostunutta ihmettelyä ja elämästä nauttimista. Yhteisiä viinilasillisia parvekkeella ennen nukkumaan menoa, leivoksia ja kakkuja, päikkäreitä jos väsytti.

Ihana Kurre, we miss You very much!

Helmikuusta 2016 voit lukea vaikka täältä. Jos et muuten, niin lukaise vaikka Batu Ferringhin miracle babysta.

Kurren kanssa reissussa Batu Ferringhillä

Helmikuu 2017 Koh Samui

Helmikuussa 2017 muisteltiin tammikuussa ollutta ensimmäistä ja hämmentävää Balin reissua. Ei kuitenkaan reissattu naapurisaarta pidemmälle, ja Tomppa kirjoittikin pari juttua Koh Phanganin parhaista rannoista. Voit napata vinkit talteen täältä ja täältä.

Helmikuussa tuskailtiin myös jäteongelman parissa Samuilla. Mehän otettiin osaa vaikka mihin rantojensiivoustalkoisiin, ja on kyllä pakko myöntää, että ilman Trash herota ja muita vapaaehtoistoimijoita saari saattaisi näyttää aivan järkyttävältä. Käykäähän ihmeessä itsekin kantamassa kortenne kekoon.

Clean the beach boot camp Koh Samui

Helmikuu 2018 Koh Phangan

2018 helmikuussa oltiin toistamiseen palattu Balilta, ja stopattiin jälleen Koh Phanganille koirien noutoreissulle. Hyvä ystävämme Moikku - saarella jo kymmenisen vuotta asunut muusikon renttuhan tuokin - on hoitanut vuosia meidän karvaturreja aina kun meille on koittanut viisumireissut. Ja muulloinkin. Thanks Moikku mak mak.

Helmikuussa 2018 esikoinen frendeineen pyörähteli viidakkotalossa reissujensa välissä, ja me päätettiin tarjota heille elämys meren syvyyksissä. Kun Tomppa ja Moikku sukeltelevat kimpassa, retket tehdään The Dive Inn -porukan kanssa, ja niin siis tuollakin kerralla. Mitäs sitä loistavaa vaihtamaan, vink vink.

Nuorille miehille tarjottiin siis Discover scuba diving - elämys sillä seurauksella, että jätkät pääsikin keräämään elämyksiä koko rahan edestä. Ei nimittäin ole aivan tyypillistä törmätä valashaihin ensimmäisellä sukelluksellaan, sillä moni sukeltaja ei näe niitä elämänsä aikana yhtäkään. Ja nämä jätkät näki kaksi!

Koh Phangan on muuten aivan mielettömän ihana saari! Tästä linkistä voi napata muutaman vinkin talteen Phanganin retkeä varten.

Korvaamaton Moikku

Ihana Koh Phangan

Helmikuu 2019 Koh Samui & Myanmar

Helmikuu 2019 vietettiin pääsääntöisesti Samuilla, lukuunottamatta juniorin ja minun hyppäämistä kuun viimeisenä päivänä Myanmarin puolelle. Kyseessä oli meidän viimeinen viisumireissu ennen Suomeen lähtemistä, ja ainahan ne jännitti. Lue vaikka täältä.

Helmikuussa Samuilla nautittiin vuosittaisesta Samui Swine Classic -fribatapahtumasta, joka on siis kaiken kaikkiaan aivan uskomattoman hieno tapahtuma. Kiitos Samui Disc Golfin Nigelille ja apureille upeista päivistä kisoineen ja illanviettoineen. Niitä hetkiä en unohda koskaan.

Helmikuussa 2019 käytiin myös auttamassa erästä Samuin sankaria Elfesworldin Elisabethia, joka on jo vuosikymmenen ja toisenkin pelastanut Samuin hätää kärsiviä katukoiria. Vuosi sitten Elisabethilla oli tarhassaan noin 700 koiraa ja kissat päälle, kun kaikki hänen työntekijänsä ottivat ja lähtivät. Voitte varmaan kuvitella, ettei kukaan yksinään voi selvitä edes eläinten ruokkimisesta 700 onnettoman ollessa kyseessä, joten paniikki oli päällä.

Me lähdimme auttamaan, ja niin lähti onneksi moni muukin. Tästä katastrofista selvittiin, ja uusi henkilökuntakin löytyi nopeaan. Onneksi vielä aivan läheltä ja loistava sellainen.

Tästä katastrofin alusta, josta uhkasi kehkeytyä vaikka mitä, voi lukaista täältä.

Ilman Elisabethin Elfesworldia Samuin katukoiraongelma olisi valtavan paljon surullisempi. Auttakaa tekin, mikäli asia tuntuu omalta:

Elfesworld

Elfesworld Koh Samui

Helmikuu 2020 Kemiönsaari

Jep, täällähän me. 2020 helmikuussa on yllättäen vieläkin päästy heittämään kiekkoa, nautittu rakkaitten seurasta, remontoitu tölliä ja riehuttu pihamaallakin aina kun ei vettä ole tullut saavista kaataen.

Upea vanha hopeapaju on nyt nuorennusleikattu, samoin vanha sireeni. Klapeja on jumpattu ulkoa liiteriin (mun valtakunta) ja liiteristä takkaan. Vaikka on ollut leuto talvi, sähkölaskut on aiheuttaneet harmaita hiuksia. Näihinhän hupenee kohta lomakassa jos toinenkin, mitä h*lvettiä?

Takka palaa siis kohta poroksi, joten meillä ollaan jo ihan valmiita kevääseen.

Viis siitä vaikka se olisikin liian aikaista.

Kemiönsaari 2020