Nauttien hiljaa paikallaan. Tiedättehän, sillä tavalla jotenkin zen -mäisesti, ettei mikään pääse murtautumaan kaaoksesta tyhjään mieleen.
Vaihtoehtoisesti tuollaisen harvinaisemman päivän voi viettää viheriöllä kiroillen ja kiekkoa viskoen. Umpirisukossa äheltäen ja kiekkoa joen pohjalta naaraten - kengät märkinä, hiki selkää pitkin valuen.
Totuuden nimissä, ei me mitään zen -ihmisiä olla, tähän jälkimmäiseen porukkaan me kuulutaan - satoi taikka paistoi.
 |
| Väylä 16, jossa Tomppa teki birdien. Bongaa kori :) |
 |
| Ihania pitkiä puistoväyliä. |
Kisis Frisbeegolf -rata, ensimmäistä kertaa
Sen verran kaavoihin kangistunutta porukkaa me kuitenkin ollaan, että extremeretket uusille radoille vaatii aina jotakin spesiaalia. EXTRA HIENON ilman nyt vähintään.
Parin päivän miltei kesäiset kelit teki meistä rohkeita, ja otettiin hyppy tuntemattomaan. Karjaalla me käydään heittämässä useinkin, mutta aina vaan siellä samalla radalla. Vaikka tätä toista Kisiksen rataa on foorumeissa kovasti kehuttu, jostain syystä me ei olla sinne tätä ennen uskaltauduttu.
Ja hölmöähän tuo, sillä melkolailla hienosta radasta kuitenkin on kysymys. Upeissa maisemissa oleva kohtalaisen haastava rata otti meistä mittaa ja meikäläisestä tällä kertaa ihan selkävoitonkin. Tuntemattomassa radassa on aina extrahaastetta, kun ei ole vielä päässyt testaamaan mikä kiekko toimii parhaiten milläkin osuudella. Tähän kun ottaa mukaan vielä perus risukot ja ojanpohjat, ihan helpolla ei eilen päästy.
Enivei - upeita puistoväyliä ja vähän haastavampia, mutta hyvin hoidettuja metsäväyliä. Suurin osa tiipaikoista oli pienen lentokentän kokoisia ja toisin kuin meidän käymillä muilla radoilla, myös roskiksilla varustettuja. Isot pojot siitä(kin)!
Kisiksen radalta löytyy normaalit 18 väylää ja kaksi kiinteää vaihtoehtoa - amatööri tai pro. Ennen muinoin maksullinen rata on uusittu vuonna 2019, ja jossain matkan varrella rata on muuttunut myös maksuttomaksi, mikä on tietty jees.
Rata on todella pitkä ja mäkinen, mutta olipa kyllä nautinnollista päästä heittämään pitkää väylää ylhäältä alas, vaikkakin se meikäläisen kohdalla vielä valitettavan usein tarkoittaa pusikoita sun muita haasteita. Tuulen kuljetettavana olevasta ja taivasta halkovassa kiekossa on aina vaan jotain mystisen hienoa.
Mandoja ja OB -alueita löytyy, siksi lyhyemmissäkin väylissä riittää ihan pirusti haastetta. Väyläopasteet sai meiltä kiitoksia, vaikka ilman kännykkään ladattavaa UDisc -appsia (tai muuta vastaavaa) oltais muutaman kerran saatettu harhailla minne sattuu.
Urheiluopisto Kisakeskuksen yhteydessä oleva rata tarjoaa kisakeskuksen palveluiden kanssa oivallisen kohteen fribapäivän viettoon. Ilmeisesti kahvilaa sun muuta löytyy myös, mutta tällä kertaa me ei maltettu jäädä etsimään että mitä kaikkea. Kesällä sitten, kun kuuman kierroksen jälkeen saattaisi maistua myös huurteinen bisse (toivottavasti täältä saa).
Yleisesti ottaen kuitenkin, lähes täydellisesti hoidettu ja ehdottomasti käymisen arvoinen mesta. Kannattaa siis tulla kauempaakin testaamaan.
Ja fribatyttöset - kerrankin paikka josta löytyy myös vessat, yay!
 |
| Tompan tyylinäytteitä |
 |
| Kivoja rantaväyliä. |
 |
| Kiva miljöö! |
 |
| Ja upeita rantamaisemia! |
Ei kommentteja