Mut kun mä haluun beach housen!

Kuka nyt ei beach housea haluaisi. Sitä että heräisi kukonlaulun aikaan, astuisi kahvikupposen kanssa rantaterassille ja hengittäisi suolaisen kosteata meri-ilmaa keuhkot tupaten täyteen. Aamukahvin perään voisi sitten sukeltaa aaltoihin koirien pärskiessä ympärillä.

Ai että.

Vaikka meillä ei sellaista sympaattista auringossa haalistunut pientä rantataloa (vielä) olekaan, on mulla pakonomainen tarve jollain tavalla sisustaa beach house aina sinne, missä kulloinkin asutaan. Kuten vaikka Kemiönsaarelle. Tähän kohtaan voitkin sitten kuvitella 1880 -luvun tuvan baliväreissä ja miettiä kuinka hyvältä se näyttäisi. Tällaisia asioita joudun itsekin nyt puntaroimaan, sillä sellaista meille on rakenneltu taiteellisen johtajan vaativan viitan painaessa meikäläisen harteilla.

Lopputuloshan on meille tyypillistä silkkaa sillisalaattia, mutta kun MÄ HALUSIN beach housen. Ja sain sen tuohon keskelle vanhaa tupaa.

Voisi melkeinpä huokaista että AI KAUHEE! - kato vaikka itse⇩⇩⇩:

Beach house keskellä tupaa ;)

Nyt on karamellia vai mitä?

Se olisi voinut olla ihan kiva puun värisenäkin...

Jep, kirjavat räsymatot, kattoparrut, okrainen oranssi ja karamellin värinen sininen ei välttämättä ole paras yhdistelmä, mutta sellainen tosta tuvasta on nyt kehkeytynyt. Ehkä mä tässä ajan kanssa saan lopputuloksesta sellaisen migreenin, että tarttee tehdä tuo keittiönsaareke vielä uusiksi.

Vappu nyt ainakin juhlitaan melkein beach housessa.

Remppahankintoja

Tomppa rakastaa exceleitä ja sehän on selvä että julkisivuremontin aikataulu, samoin kuin budjetti on naputettu taulukkoon viimeistä senttiä myöten. Kuulostaa hyvältä vai mitä?

Paitsi että ensimmäinen exceliin lyöty päivämäärä meni jo, ja siihen merkattu työ jäi tekemättä, KOKONAAN. Mä olen aina sanonut Tompalle että unohda noi excelit, koska me ollaan sen verran taivaanrannan maalareita ettei ne pidä ikinä milloinkaan. Budjetin osalta lienee turhaakin sanoa, että sehän nyt vasta ei tulekaan pitämään. No way.

Aikataulusta ollaan siis jo ensimmäisen kohdan osalta myöhässä, kun ollaan ravattu pitkin kyliä tekemässä "hankintoja". Turku, Kaarina, Parainen, Paimio ja vielä Espookin, kun kerran halvalla saa. Mutta kun budjetti on tiukkaakin tiukempi, tavaraa on haalittava sieltä missä säästyy edes joku sentti.

Tomppa on roudannut kaikenlaista tarpeellista korkeista tikkaista rakennustelineisiin, kesäkeittiöön tuoleja kahvipaketin hinnalla, uutta vanhaa ruuvinväännintä, maakaapelia pihan sähköjohtoihin, sun muuta kaikkea. Puhumattakaan vääränlaisista ulkoverhouslaudoista ja siitä, että on matkalla hukannut myös ystävämme peräkärrystä takaluukun. Mutta rapatessa roiskuu, vai kuinka se nyt meni.

Tjuda Skola

Omantunnon kontti

Taalintehtaan ekocenter on tätä nykyä kiinni paitsi koronan takia, myös siksi että se muuttaa. Eikä henkilökunnan mukaan Ekocenter kuulemma enää koskaan tule olemaan entisensä. Meidän vanhojen tavaroitten aarreaitta tulee jatkossa olemaan varjo entisestään, sitten kun se joskus aukeaa. Voi itkujen itku.

Sen sijaan vanhojen tavaroitten Tjuda Skolalla on kesäisin "omantunnon teltta" (lue täältä), mutta ainakin toistaiseksi vielä Tjudan piha-alueen ulkopuolelle on kiikutettu kontti, joka on täynnä kaiken maailman rompetta. Ja koska Ekocenter on nyt kiinni, tehtiin yhtenä päivänä täsmäisku "omantunnon kontille". Sekalaista vähän nuorempaa ja sitten oikeastikin vanhaa roinaa löytyy jos jonkinmoista, ja osassa tavaroista on hintalappu. Suurin osa kontin tavaroista on kuitenkin ilman hintalappua, eli maksat sen mitä omatunto kolkuttaa. Kantsii ehdottomasti kurvata tuonne, jos lähistöllä ajelee. Aina sieltä jotain löytöjä tekee.

Nyt me kuitenkin rauhoitutaan ystävien kanssa pariksi päiväksi vapun juhlintaan. Pidetään hauskaa ja heitellään tietty vähän kiekkojan. Edellisistä juhlista onkin jo ikuisuus, joten tekee varmaan ihan hyvää ottaa pari päivää hiukka rennommin ja huikka jos toinenkin.

Hauskaa ja keväistä vappua teille ihanat💛!

Maisemia frisbeegolf -radoilta