Työleirillä

Joka ilta kun hikoilen saunassa päivän työrupeamaa, ajattelen että ei jumantsukka, huomenna en tosiaankaan pysty tekemään mitään fyysistä. Ja sitten kuitenkin teen, koska täällä ei ole nyt aikaa huilia.

Ja kun "talvi" on nyt virallisestikin ohi, on työleiri Kemiössä käynnistynyt tiukasti. Ei lepoa, ei vapaapäiviä, vaikka ne välillä olisikin paikallaan. Tällaiset keski-ikäiset kun mieluummin nostaisi edes välillä reinot pöydälle ja kaappaisi popcornikulhon kainaloon.

Mutta töitä on taas hullun lailla ja onneksi meillä on edes juniori täällä jeesimässä. Me saadaan korvaamatonta apua, juniori muutakin tekemistä kuin tietokoneen tuijottelua ja kaiken kukkuraksi hänelle kertyy tehdystä orjatyöstä myös jonkin verran pätäkkää sitä hetkeä varten, kun rajat viimein aukeaa ja hän pääsee taas elämään edes vähän normaalimpaa elämää.

Ihanan hullut ja energiset apurit<3

Hullut apurit

Kaiken kukkuraksi meillä on nämä korvaamattoman hullut apurit, jotka toisinaan ilmestyy tontille viinipullon ja moottorisahan kera,

jotta eiköhän panna ne muutamat puut nyt pitkin pituuttaan!

Hulluhan tollaisesta energiapommista kieltäytyy, saatikka sitten yhdestä työleiristä lisää. Ja ihan extemporekin vielä. Joten kiitosta vaan hullut apurit Pauliina ja Tomppa💚.

Nyt meillä on pelto täynnä runkoa ja risua, jotka on jo ihan viljelijävuokralaisen takia saatava nippuun ja kokkoon vähän hemmetin äkkiä. (Arvaatte varmaan mitä ollaan tehty viimeiset päivät...)

Enisenveikkonen (niin kuin se Pekka sanoisi), tuollaisen raskaan puunkaatokeissin päätteeksi on tietenkin sopivaa vähän saunoa ja herkutella grillimättöä. Niin ja tietenkin ottaa sitä viiniä. Slurps.

Kaikenlaista on vielä JA TAAS edessä - porakaivo pitäisi hoitaa loppuun, uusi puukatos rakentaa loppuun, siivota se saakelin pelto, askarrella keittiön saareke loppuun, ruusupuskien siirtoa, kesäkeittiön raivaamista, pergolan rakentamista, ja ja ja...

Näitten lisäksi olisi edessä vielä töllin julkisivuremonttikin. Auta armias.

juniori työn touhussa

Ollaan kiltisti jookos

Vaikka pääsiäinen onkin päällä, koitetaan silti malttaa "turhia" pääsiäisreissuja ja väenpaljouksia. Niillekin löytyy sitten aika ja sinne mökille pääsee, kunhan nyt vielä hetki maltetaan. Etsitään mieluummin se rauhallinen metikkö jossa tuuletella, sellainen paikka missä ei kaikki 200 tuhatta muutakin tyyppiä hyöri samaan aikaan ja pärski mahdollista koronaa.

Ollaan fiksuja, eiköstä vaan. Koitetaan hetkeksi unohtaa koko maailmaa ja koko kevättä varjostava poikkeustila ja nautitaan tulevan kesän tuoksusta ja tästä mielettömän ihanasta valoilmiöstä, jota auringoksikin kutsutaan.

Mitenkäs te olette muuten selvinneet koronarajoituksista? Ketuttaa varmasti, mutta noin niin kuin muuten?

kiireellä pitäisi istutella kaiken maailman siemeniäkin

Mun pelargonit on kyllä todella säälittäviä talven jälkeen.