Useimmiten se leijailee sinne missä kaskaat laulaa, grilliruoka tuoksuu, meri on turkoosin sininen ja rantahiekka jauhomaisen pehmeätä ja lämmintä. Ikävä Samuille tuntuu edelleen ahdistavana vanteena rinnassa, toisinaan taas ei tahdo millään uskoa edes asuneensa tuolla sitruunaruohon tuoksuisella saarella.
Identiteetti on hukassa, sillä vuoden läpi varvastossuissa aamusta iltaan hengailu on valitettavasti jo kovin kaukainen muisto. Aamu-uinnit vesiputouksella koirien kanssa tuntuu unelta ja ystävien kanssa jamittelut siltä, ettei niitä ehkä koskaan tapahtunutkaan (paitsi että tapahtuu sitä Kemiössäkin, kysykää vaikka naapureilta).
Kun luin bloggaajaystäväni Matkaopas vapauteen -blogin Rositan jutun suomalaisesta sukelluskouluyrittäjästä Indonesiassa, tunsin hennosti kaihertavaa kateutta siitä, että siellä ne toiset ovat, missä itsekin oikeasti toivoisin olevani - tropiikissa, turkoosien vesien äärellä ja unelmieni saarella - aivan sama olisiko tulevaisuudesta täyttä varmuutta. Keskellä suurta loppuelämän seikkailua, tunnetta siitä että mikään ei ole täysin simppeliä, mutta kuitenkin satavarmana, että elämä kantaa.
AINA - sillä niin se tekeekin.
 |
| Pitäiskö lähteä? |
Nyt pitäisi pystyä luottamaan uuteen seikkailuun, vaikka sellainen tuntuu tällä hetkellä kovin kaukaiselta.
Milloin me pääsemme takaisin Samuille, vai pääsemmekö me?
Tai haluammeko me edes sinne enää, muuten kuin joskus lomalla? Sillä pakko myöntää, että moni asia Thaimaassa on muodostunut sen verran vaikeaksi, että olisi varmuudella paljon fiksumpaa (ja halvempaa) tykästyä Eurooppaan ja talvehtia vaikka jossain Atlantin rannoilla.
Me ollaan kovasti koitettu miettiä jotain muutakin lämmintä maailmankolkkaa, jossa ei tarvitsisi taistella koko ajan muuttuvien viisumisääntöjen kanssa. Ehkä jostain idyllisestä paikasta Euroopassa (Portugali, Espanja, Italia, Kroatia...), olenhan lähes koko ikäni haaveillut myös rustiikkisesta vanhasta viinitilasta kauniilla vuoristoisella maaseudulla. Aamukahvista oliivipuun alla, iltapäivän viinistä ja juustoista vanhan valurautaisen pöydän täyttyessä ystävistä. Alkuillan lämmöstä auringon laskiessa vuorten taakse.
Kun on kerran lähtenyt merta edemmäksi, on tajuttoman vaikeata kitkeä itsestään lähtemisen halua. Ja kun on kerran todistanut itselleen, ettei oikeasti ole mikään välttämättömyys kärsiä harmaata syksyä ja kylmää talvea pohjolassa, ei tule kuuloonkaan että jäisi niin tekemään. Sitä paitsi, toiset ovat luotuja kulkemaan, ja meillä taitaa olla jaloissamme juuri sellaiset kalossit.
 |
| Koh Phanganin auringonlaskuja |
Entäs sitten Kemiönsaari?
Meidän Kemiönsaarelta ostama paikka on kuitenkin jo vienyt siivun molempien sydämestä. Joka päivä tästä lähes romahdukseen asti työtä tarjoavasta remonttirotiskosta tulee meille rakkaampi, ja kohteen utuiset myyntisuunnitelmat karkaavat aina vaan kauemmaksi. Kuinka tästä peltojen keskellä ylpeänä uusista vaatteistaan seisovasta huvilasta (joo odottakaa vain, huvilaa pukkaa) voisi kohta edes ajatuksen tasolla luopua?
Huh, onhan tossa miettimistä, mutta haaveita saa ja pitääkin olla. Vaikka nyt tuntuu ehkä vähän rikolliselta ajatella näin maallisia asioita kaiken koronan keskellä, niin minkäs mielellesi teet.
Ei meillä toki mihinkään viinitilaan mitään rahaa olisi, mutta
elämään tarvitaan siivet ja juuret, sekä unelmat suuren suuret...
 |
| Samuin värit<3 |
 |
| Samuillakin koirien oli hyvä olla |
 |
| Ja hyvä oli olla tuon muusikonkin |
jos homma tyssää pelkkään viisumi ongelmiin niin malesia on helppo viisumi maa kuulemma, eläkeläisetkin saa jopa 10Vuoden visan ja tuntuvia lauennuksia ostaessaaan asunnon ja autonkin.valtio tukee expattien tuloa, tajuaa paremmin kuni thaimaa että expatit tuo rahaa paaaljon enemmän pitkällä juoksiulla kuin turistipaska.thaikut tyhminä vain ei tajua sitä mitä muut maat tietää jo vuosien kokemuksella. olishan taikuillakin kokemusta muttei älyä tajuta totuutta.kieltävät kaiken hyvän mitä länsimaat sinne tuo .miljoonien toimeentulokin on länkkärien kukkarosta. thaikut ei vain tyhmyyttään tunnusta totuutta
VastaaPoistatyhmempää kansaa en ole nähnyt kuin romaniassa ja afrikassa työskennellessäni. ja tunnen sentään thaikku insinöörejä ja tehtaan omistajiakin. eli tyhmiä on kuin nokian kumisaapas ei siihen auta edfes insinöörin koulut.
Nämä Masan kommentit on aina vaan yhtä tyhjentäviä ;).
PoistaMutta totta toriset, kyllä se on pikkuhiljaa tajuttu, ettei Thaimaassa expatit ole kovinkaan arvostettu juttu, ja se on kyllä sääli. Nytkin coronakriisin aikana, kun paikalliset kärsivät nälästä, ovat farangit ainakin Samuilla tarjonneet ruoka-apua ja tarpeellisia tarvikkeita päivästä toiseen. Tämä "rasismi" on yksia asia, mikä siellä Thaimaassa mättää, vaikka muuten siellä mukava olisi asuakin.
Malesia, Vietnam, Indonesia ja monet muut maat hoitaa nuo asiat mallikkaammin, se on ihan totta.
Tuttua kaipailua Thaimaahan! Yhden Espanjan talven jälkeen sanoisin, että Thaimaan suuri etu on halpuus, se tekee elämästä niin paljon helpompaa ja miellyttävämpää. Ja Euroopassa ei missään ole oikeasti lämmin talvisin. Halvemmat kämpät ovat talvisin kylmiä ja sähkölämmitys on kallista. Skootterilla ei ehkä tarkene ajella. Eikä ruoka ole missään Thaimaan veroista. Mutta joku juttu siellä Thaimaassa kai on, että monille siellä asuminen on väliaikainen elämänvaihe. Perhesyyt kai iso syy?
VastaaPoistaNo joo, perhesyyt on varmasti yksi, mutta kyllä itseäni ainakin vaivaa myös se kaikki järjetön vääntö viranomaisten kanssa esim. viisumiasioissa. Ja bahtin vahvuus ja yleinen hintojen nousu ainakin Samuilla ei tehnyt elämästä mitenkään erityisen halpaa siellä enää. Vuokrat oli hirveät (paitsi jos asui erittäin vaatimattomasti) ja meille koiran omistajille kämpän löytäminen oli melkeinpä mahdotonta. Koirien kanssa Thaimaahan paluu pelottaa kyllä aivan huolella varsinkin nyt coronan jälkeen. Mutta ainahan se mieli tekee sinne Samuille palata.
PoistaMun on pitänytkin käydä tarkemmin lukemassa teidän ja koirien reissusta Euroopassa, hyvä kun kävit muistuttamassa. Ilmeisesti kuitenkin olette palaamassa ensi talveksi Espanjaan?
Olen viettänyt pidempiä jaksoja Aasiassa, mutta en haluaisi siellä asua. Syynä kuumuus ja kulttuuri. Olen mieheni kanssa asustellut talvet ensin mannerespanjassa ja nyt kanarialla ja se on juuri sopiva lämpötila meille. Kesällä haluamme olla Suomessa.
VastaaPoistaToi teidän ratkaisu kuulostaa erittäin hyvältä ja samanlaiseen suuntaan meilläkin ainakin tällä hetkellä ajatukset on kallistumassa. Vaikkakin Aasia on sydämessä aina<3
Poista