Yläkerran remppa osa 4 - valoa ja aurinkoa

                                                                                             

                                                                                              *Kaupallinen yhteistyö: Virtasen Maalitehdas

 

 

Jottei elämä nyt aivan liian helppoa olisi, meni meidän suunnitelmat jälleen käsikirjoituksen ohi. Lupasin nimittäin edellisessä postauksessa, että juniori saapuu saarelle maanantaina ja tiistaina startataan remonttikuvaukset. No... maanantai-iltana junnun bussi kurvasi Kemiön keskustaan, chillailtiin ilta ja nautittiin toistemme seurasta. Tiistaiaamuna pyörähdin kesäkukkaostoksilla Pauliinan kanssa ja kun palasin tonteille, juniori oli kuumeessa. Yritettiin selvittää kaikki mahdottomatkin taudit ja veikattiin muun muassa siitepölyallergiaa, tavallista flunssaa tai influenssaa, sekä tietenkin sitä per#eleen koronaa. 

Tiistaina ei siis aloitettu kuvauksia. Keskiviikkoaamuna kuume jatkui ja soitin paikalliseen terveyskeskukseen, josko pääsisi koronatestiin. Kemiö on hieno paikka ja vaikka junnu onkin hesalainen,  hän olisi kyllä päässyt, mutta joka taholta viesti oli sama; kun edellisestä koronasta oli vain neljä kuukautta, tämä tuskin olisi sitä ja testiin on turha hakeutua. Ja että onhan edelleenkin normaalit flunssat liikkeellä, jota tämäkin voisi hyvin olla.

Keskiviikkona tuo vastikään syntynyt juniori täytti myös 18 vuotta, eikä liene vaikea kuvitella, että harmitus kaikilla oli ääretön. Ensinnäkin joutua nyt tekemään kouluhommia jossain perähikiällä (kun voisi olla vaikka kavereitten kanssa juhlimassa), ja sitten kouluhommista ei kuumeen takia tule edes mitään.

Yllättäen keskiviikkoiltana kuume sitten laski. Ruoka maistui ja pieni toivonkipinä nosti päätään - ehkä tästä sittenkin selvitään kuivin jaloin ja saadaan näyttötyö palautettua kouluun ajallaan. Tässä tapauksessa ajallaan tosin tarkoitti jo perjantaipäivää, joten torstaiaamun ilmapiirin täytti kaulasuonissa sykkivä paniikki.

 

Mutta mutta - we did it again! Vaikka oltiinkin stressihäiriöissä välillä melkein toistemme raiveleissa kiinni, ollaan me silti hyvä tiimi. 

 

Hienoa Miska! (ja vähän mekin)

 

Joten ystävät hyvät - tässä teille hieman ennen ja jälkeen kuvia yläkerran pikkuaulasta. Erityisen tyytyväinen olen aulan värimaailmaan, Virtasen Maaleihin ja siihen, että uskalsin kuitenkin ottaa käyttöön tuon upean keltaisen värin. Mitä enemmän katson aurinkoista seinää, sitä enemmän huokailen ihastuksesta. Mikä tahansa väri näyttää hyvältä tuon iloisen keltaisen rinnalla - punainen, turkoosi, oranssi, vihreä, beige, siis mikä vaan. Vihdoin ja viimein meidän ahdas ja matala (synkkäkin) yläkerran aula näyttää mielestäni erittäin hyvältä ja valoisalta. Jos tila ei olisi toisesta kulmasta noin matala, kantaisin tuohon nojatuolin, pienen pöydän - ja sympaattinen lukunurkka olisi valmis.  

Ihana ihana Eckerö!

Portaikko ennen

 

Superihana keltainen tehosteseinä on siis Virtasen väri Eckerö Virtasen saariston värikartasta, vaalea seinä Saariston väreistä Fårö, kattopaneeleissa Virtasen paneelimaali ja lattiassa ihanista ihanin Virtasen Porstua -maali Saariston värikartan värissä Sandhamn. Tosta Virtasen Porstua -lattiamaalista haluan mainita vielä sen verran, että se on erittäin kestävä ja todella kiva maalata ja mikä parasta, se myös kuivuu yllättävän nopeasti (helpottaa nimittäin elämää aika kivasti).

 

Mitäs te tykkäätte?

Ps. Parhaimmat ja kauneimmat kuvat on ottanut Miska S. ja julkaistu hänen luvallaan.

 

Ps2. Klikkaa kuvia, niin näet ne suurempina.

Ps3. Seuraavassa postauksessa yläkerran remppa osa 5 (makkari).

Aulaa ennen...

Aulaa purkuvaiheessa...

aulaa nyt..

ja nyt. Kitarakin löysi paikkansa. Lattian sävy Sandhamn.