Vähän kaikkea samaan aikaan

 

Huh mikä kesä!

Me ollaan vähän hyydytty, kuten ymmärtääkseni moni muukin. Voisi luulla että viiden Samui -vuoden jälkeen tällaiset helteet olisi meille peruskauraa ja järki juoksisi sujuvasti, mutta nyt voin kyllä todeta että aivot on sulamispisteessä.

Me yritetään kuitenkin touhuta vähän kaikkea vasemmalla kädellä, sillä aikaa kun oikea käsi kaataa vettä kurkkuun tai hätistelee hikiselle iholle pyrkiviä paarmoja. Koirille on avattu verstaan ovi, jonka viileän betonilattian päälle ne välillä pakenevat vilvoittelemaan. Boo tosin vilvoittelee myös talon alla, mutta Salsan huonoille lonkille sinne pääsy on liian vaivalloista. Mikään varjo ei tunnu riittävän koirille, eikä kyllä oikein meillekään, ja kaiken maailman puhaltimet huutavat yötä päivää. Muutama aste vähemmän passaisi meille oikein hyvin, veikkaan että remppakin sujuisi vähän mallikkaammin, puhumattakaan nyt siitä aivotyöskentelystä.

 

Helteistä huolimatta pakko hikoilla vielä fribakentilläkin.

Kukkiin hyytyneitä kimalaisia.

 

Tänä kesänä oli tarkoitus lomailla enemmän, mutta hidas remonttitahti saa aikaan huonon omantunnon, jos edes suunnittelee jotain kevyempää ja iloisempaa. Monesti iltaisin kannan läppärin pihalle ja suunnittelen kirjoittamista, kunnes taas muistan että kasvimaa täytyy kastella, ja ruukkukukat pitää kastella, ja köynnösruusut pitää kastella, ja ja ja... siksi blogikin on ollut säästöliekillä viimeiset helteiset viikot. Kaikkea pitäisi ehtiä tehdä, vaan kun ei ehdi.

Tai kyllähän me koko ajan jotain ehditään, kuten;

- istuttamaan ystävien tuomia perennoja

 

- käymään Salossa tai Taalintehtaalla kirppareilla

 

- ihmettelemään kesäkukkiin kuolleita mehiläisiä

 

- uittamaan koiria metsälammella

 

- maalaamaan yläkerran parvekkeen kaiteita (huh, kuusi tuntia helteisellä peltikatolla)

 

Onneksi meidän lähellä on pieni metsälampi.

Peltikatolla maalaaminen tässä kuumuudessa oli tuskaa

- nauttimaan molempien junioreitten kyläilyistä (olipas muuten ihanaa)

- opettamaan auton korjaajaa heittämään kiekkoa

 

- pysähtymään keskelle metsää hieromaan aurinkopaneelikauppoja

 

- maalaamaan listoja ja karmeja

 

- korjaamaan ikkunoita

 

- vaihtamaan eteiseen uusi ovi

 

- tiirailemaan mustikoitten ja vadelmien kypsymistä (niitä muuten on jo)

 

- viemään junioreille Helsinkiin mattoja ja muuta tarpeellista

 

- ihmettelemään Mathildelalin alpakoita ja hörppäämään kesän ensimmäiset terassioluet

 

Mathildedalin kerittyjä alpakoita

Sympaattinen Mathildedal

- katsastamaan (ja ennen kaikkea korjaamaan) kaikkia mahdollisia pihalla seisovia autoja

 

- nauttimaan ystävien seurasta grillaillen ja sangriaa siemaillen (saattoi siinä pari konjakkiakin mennä)

 

- päivittelemään hellettä ja huolestumaan kuivuudesta

- pohtimaan missä viettäisi ensi talven

 

- ajamaan Espooseen auttamaan vanhuksia

 

- pesemään mattoja

 

- hakemaan Kauniaisista ilmaista sohvaa (onpas muuten hieno löytö😍)

 

- heittämään kiekkoa Karjaalle, Taalintehtaalle, Perniöön (voi olla että muuallekin, en vaan muista)

 

- kiertämään puutarhamyymälöitä (ei todellakaan pitäisi)

 

- syömään uusia perunoita ja oman maan salaattia

 

- hurraamaan Italian voittoa EM -kisoissa (vaikka alunperin kannatinkin Portugalia)

- saunomaan päivien pölyt pois (ja hikoilemaan entistä enemmän)

 

- juhlimaan juhannusta ihan parhaassa seurassa

 

- ja...

 

 

Hmmmmm... ollaanhan me näköjään ehditty tehdä vaikka mitä! 

 

(Keskeneräisten hommien lista on kyllä helvetin pitkä, mutta siitä sitten myöhemmin).

Mitenkäs sun kesä on sujunut? Saisiko helteet jo loppua?

Ps. Yritän mahdollisimman pian päästä esittelemään, minkälaista tehosteseinää me olkkariin keksittiin. Maaleinahan meillä tietenkin Virtasen maalit.

juhannuksen musisointia

piti värkätä pyyhkeestä hikinauha päähän :)