Tyypit on jo ihan iskussa!

 

 

Terveisiä Kemiön sairastuvalta!

 

Boo ja Salsa palasivat kuuden tunnin tiputuksen ja seurannan jälkeen kotiin. Taju oli toki enemmän tai vähemmän kankaalla, mutta oman tuvan rauhaan kuitenkin - kiitos Raision Eläinsairaala Vettorin hyvän hoidon. Koirat saivat mukavasti viettää omassa sopessaan tuon reilu kuusi tuntia, ilman sen kummempia häiriöitä ja ylimääräistä sählinkiä. Välillä kävi lääkäri tsekkaamassa verenpaineet ja muut arvot, muuten koirat saivat nesteytystä ja tarpeellista lepoa.

 

Seuraava päivä meni kaikkinensa aikamoisessa tokkurassa. Ruoka ei maistunut, ei edes makupalat, ja aamun ensimmäinen kusilenkki päättyi 20 metriä portista, kun Salsa iski perseensä maahan. Eläinsairaalasta toki sanottiin, ettei pariin ensimmäiseen päivään ruoka varmastikaan maistu, mutta ettei edes herkkunakki, sitä vähän hämmästelin. Me saatiin Tramadol -resepti koirille, jota olisi pitänyt sitten heti aamusta antaa koirille, mutta siitähän ei sitten tullut mitään. Jos ei voi piilottaa lääkkeitä herkkuihin (ja näille koirille se ei todellakaan onnistu), toinen vaihtoehto on työntää lääke syvälle nieluun ja pitää koiran kuonoa kunnolla kiinni - jossain vaiheessa koira sen lääkkeen sitten nielee. Tässä tapauksessa, kun kyy oli purrut kumpaakin kuonoon ja se oli jo valmiiksi kipeä ja turvonnut, tämä vaihtoehto jäi auttamatta pois. 

Tramadol on muutenkin särkylääke (ilmeisesti aika huumaavakin), joten ajattelin että olkoot. Mikäli olisi ollut kyseessä joku oikeasti hoitava lääke, olisin varmaan yrittänyt tiukemmin keksiä keinon sen antamiseen, mutta nyt ajattelin seurata tilannetta ilman lääkettä.

 

Pikkuisen jaksetaan jo lenkkeilläkin.

 

Ihan hyvältä siis näyttää. Molemmilta onnistuu tarpeilla käynti (se oli kuulemma tärkeintä näin alkuun), ja vettä on lipitetty ihan kiitettävästi. Ruoka maistuu sekin jo vallan mainiosti, mutta ennen kaikkea herkut uppoaa ihan vanhaan malliin. Nyt olisi kyllä oiva hetki ajaa sisään jokunen terveellisempi elämäntapa, eikä tunkea niitä herkkuja kaikissa mahdollisissa käänteissä (vink vink vieraat💛), pari kiloa kun olisi kuulemma kummallakin koiralla syytä pudottaa. Mutta katsotaan laihdutuskuuria sitten myöhemmin, kun ollaan tästä käärmeseikkailusta kunnolla selvitty.

 

Lenkit ainakin luonnistuu lähes entiseen malliin, vaikka vähän vielä olisi syytä olla sairaslomalla. Niitä kaikkein pisimpiä lenkkejä me ei toki vielä tehdä, mutta päivittäin useampia lyhyitä tuohon lähimetsiin ja lammelle uimaan. Törmättiin me tuossa eräällä lenkillä muutamaan peuraankin, ja kummatkin koirat oli entiseen malliin ihan iloisesti lähdössä peurajahtiin. Yritetään nyt kuitenkin jokunen päivä vielä vähän  jarrutella.

Hyvältä siis näyttää. Varovaisuutta kuitenkin tarvitaan, sillä jälkiongelmia voi tulla mm. munuaisiin tai muihin sisäelimiin. Toivotaan kuitenkin, että me selvitään tästä seikkailusta näin vähin vaurioin. 

Kovasti ollaan halailtu ja pussailtu ja koirien joogat (kyllä, kovia tyyppejä joogaamaan) näyttää samalta, kuin ennenkin.

Kiitos kaikille tsempeistä ja myötäelämisestä💜

Ja ennen kaikkea, aurinkoista, lämmintä ja oikein hauskaa juhannusta teille ihanat💛

 

Ps. Samuin käärmeseikkailuista voi lukaista vaikka täältä ja täältä.

Boo ja kesän ihanat syreenit.

Eturivin Salsa.

Mainiota juhannusta kaikille!