Maistiaisia Samuilta

 

 

Samui on täynnä elämää, hallelujah!

 

Turistit on palanneet sankoin joukoin saarelle. Vuokrattavia kämppiä on vaikea löytää, eikä mattimyöhäisille ole hotellihuoneissakaan juuri valinnanvaraa. Kaikki saaren vuokramopot ovat niinikään vuokralla, tai sitten huhujen mukaan saarelle sotaa ja pakotteita paenneet venäläiset ovat ostaneet ne viimeisetkin. Näistä johtuen KAIKKI vuokrahinnat ovat pilvissä. Kun kerran mitä vaan voi pyytää, sitä sitten myös pyydetään.

Olen ollut enemmän kuin iloinen turismin paluusta saarelle. Kun vielä viime vuonna ahdistus paistoi paikallisten katseista, tänä päivänä silmäkulmiin on hiipinyt ripaus iloa. Se missä vuoden takainen visiitti sai aikaan huolestuneita huokauksia, tämä reissu on taas antanut lupauksen tulevasta. Joka puolella rakennetaan ja restauroidaan vanhaa, kiinni olleita yrityksiä avataan joko vanhan omistajan toimesta tai sitten uuden, mutta suurin osa liiketiloista näyttää kaivautuvan pölyjen alta. 

 

Oh yes!

 

Kyllähän nämä on niitä loman parhaita fiiliksiä.

Chaweng laken jotkut markkinat

Perinteitä kunnioittaen, me asutaan jälleen Bangrakissa. Reissuunhan me lähdettiin "yllättäen" taas ilman minkäänlaisia vuokrasopimuksia tai hotellihuoneita, onneksi blogin vieraskynäilijä Mr. Beck tarjosi meille kuitenkin rantatalostaan huonetta siihen asti, kunnes löydettiin itsellemme joku boxi. Kaksi päivää hakuammuntaan meni ja kolmantena päästiin jo muuttamaan saksalaiseen Samui Beer Gardeniin (kulkee myös nimellä Samui Garden resort). Kompleksi on erittäin pieni, vain seitsemän vuokrabungalowia, mikä sopii meille oikein mainiosti. Kuukauden vuokra meidän juuri sopivan kokoisesta vaatimattomasta kämpästä on vain noin 14 euroa yötä kohden, joten kyllä täällä vielä halvallakin pystyy elämään, kun vaan uskaltaa ja näkee hieman vaivaa. 

 

Vaatimattomasti ja halvalla - kuka sitä nyt reissuun lähtee kämpillä roikkumaan. Ei me ainakaan.

Moni paikallinen yrittäjä on jälleen kerran noussut Feeniks linnun tavoin tuhkasta ja tyhjästä. Kuitenkin (mitä olemme paikallisten tuttujen kanssa jutelleet), koronavelkoja maksetaan edelleen ja pitkäänkin, mutta periksi ei anneta, kuten ei annettu aiemminkaan. Ihmisillä on ennen kaikkea jälleen töitä, ja vaikka niitä ei olisikaan jaettavaksi muille, jaetaan mahdollisuuksia vähintään lähipiirille (ja heidän lähipiirilleen, jne), ja palkataan niitä apulaisia. Kukaan ei rikastu, mutta jonkinlaista toimeentuloa saadaan jaetuksi sitä kipeimmin tarvitsevalle. Yhteisön voima on täällä valtava. 

Chaweng beachille ei olla ehditty (Chaweng lakella pyörähdettiin), eikä myöskään Fisherman's villageen. Onnellisuuden tie on edelleen ajamatta, Treebridge Coffeen jääkahvit juomatta ja Sopan illanistujaiset istumatta, mutta voin luvata, että Samuin kaksi fribarataa Samui Disc golf ja Laem Sor discgolf -radat on kierretty ja pusikot koluttu ristiin rastiin. Nyt kun fribakisojen viimeinenkin päivä on rämmitty hikisinä, on viimein aika keskittyä lomailuun ja siihen kaikkeen muuhun.

Pysykäähän kuulolla, eiköhän täältä juttu jos toinenkin synny!

 

Fribaa on ollut ja paljon, huh huh.

Bangkok Airwaysin ensimmäisen kuolemiin johtaneen onnettomuuden muistomerkki Chawengin ja Lamain välillä.

Ihana pikkuruinen Thongson bay, yksi meidän suosikeista.