Hengenvaaralliset isokulkuekehrääjän toukat

 

 

Te jotka olette olleet blogin mukana alkuajoista lähtien muistanette, että ollaan oltu hengenvaarallisten otusten kanssa tekemisissä Thaimaassa jo lukuisia kertoja. Jos olet uusi blogin seuraaja, pääset lukemaan noista kohtaamisista täältä. Osa teistä muistaa varmaan senkin, että vasta Suomessa meidän koirille kävi todella köpelösti, kun yksi piskuinen kyynpoikanen puraisi molempia koiria sillä seurauksella, että eläinlääkäriltä tuli viikonlopun tiputuksesta tonnin lasku (tuo juttu löytyy täältä). 

 

Kun me palattiin Suomeen, pelkäsin Suomen punkkeja enemmän kuin Thaimaan kobria - kyykäärmeitä en silloin edes ajatellut varsinaisina uhkina. Jopa koirat vahingosta viisastuneina kiertävät kyyt nykyään kaukaa, ja olen itsekin antennit pystyssä tutkimassa pihapiirin mustikanvarvut ja kivikasat. Kaikkia lieroja ei valitettavasti onnistuta siirtämään tontin ulkopuolelle, varsinkaan jos tilanne on päällä. Siksipä teräväkärkisiä lapioita on ripolteltu sopivasti eri rakennusten kulmille. Se on vähän surullista, mutta välttämätöntä.

Tällä Euroopan roadtripillä punkkeja on nyt kevään aikana ollut aivan mielettömästi. En muista Suomessa törmänneeni näin lyhyessä ajassa tällaiseen invaasioon, enkä toivottavasti törmää kesälläkään. Uuh, miten ällöttäviä otuksia.

 

Kuvan ottaja Phil Parker.

 

Myrkkyjonoissa kulkevat isokulkuekehrääjän toukat

 

Oli muuten aikamoinen järkytys, kun törmättiin pinjamännyissä roikkuviin isokulkuekehrääjän toukkapesiin ja alettiin ottamaan asiasta selvää. Nuo toukkapesät pitää sisällään joukkueen yöperhosten toukkia (en tiedä kuinka paljon) ja sitten kun aika on heille kypsä ja ilma tarpeaksi lämmin, toukat laskeutuvat pinjamännyistä maan kamaralle. Maassa toukat jatkavat matkaansa pitkinä kulkueina ja toisissaan kiinni (jopa satoja toukkia) jonnekin, kunnes viimein kaivautuvat maahan kehittyäkseen yöperhosiksi. 

Kuinka pitkä toukkien maahankaivautumismatka on, ei ole selvinnyt, mutta tuon kulkueen aikana toukat ovat varsinkin koirille hengenvaarallisia. Kun toukka tuntee itsensä uhatuksi, se sinkoaa ilmaan poltinkarvojaan, jotka ovat näkymättömän pieniä. Poltinkarvoissa on väkäsiä, joiden avulla ne tarttuvat kudoksiin ja limakalvoihin. Lukemani mukaan, jokaisella toukalla on keskimäärin puoli miljoonaa myrkkykarvaa, eikä siinä vielä kaikki, vaara voi vaania myös ilmassa, sillä myrkkykarvoja voi tuulen mukana levitä myös ilmaan.

 

Perin viheliäisiä otuksia siis. Kaiken lisäksi ongelma on Välimeren lämpimissä maissa jokavuotinen -  varsinkin rannikkoseuduilla.

Tompan ottama kuva Chipionassa. Pesä puussa.

Toukat maassa, ilmeisesti juuri pudonnut pesä.

Isokulkuekehrääjän toukkasesonki ajoittuu pääsääntöisesti välille helmi/huhtikuu, mutta ainakin tänä vuonna jo tammikuun alussa Mijasin alueella on toukkajonoja tavattu. Tomppa törmäsi sellaiseen kesken Chipionan fribakisojen helmikuussa, vaikkakin noita männyissä roikkuvia pesiä ollaan nähty Espanjassa jo pitkään ennen sitä. 

 

Ihmisillekin toukkien poltinkarvat voi aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita, mutta koirien limakalvoilla tuho on todennäköisesti valtava, ja valitettavan usein hengenvaarallinen. Kävin erään saksalaisen motocross -kaverin kanssa yllättäen koiralenkillä Espanjan ja Ranskan rajan lähettyvillä, ja hän oli metsissä ajellessaan saanut toukkapesän niskaansa jo kaksi kertaa tänä vuonna. Kokemus oli kuulemma todella tuskallinen.

Jos niin onnettomasti käy, että kaikista varotoimenpiteistä (mäntymetsien ja puitten välttäminen lähinnä) huolimatta koira pääsee letkoihin törmäämään, on se vietävä klinikalle mahdollisimman nopeasti, sillä poltinkarvojen kosketuksesta voi seurata kuolio tai jopa tukehtumiskuolema. Ensiavuksi kannattaa kuulemma kokeilla suun ja kuonon huuhtomista vedellä.

 

Me törmättiin toukkapesiin Ranskan maaseudullakin (kuulin huhuja myös Ruotsista), eli pelkästään rannikkoseutujen ongelma tämä ei ole. Iltasanomien mukaan Hollywood -stara Jamie Dornan päätyi alkuvuodesta sairaalaan Portugaliin suuntauneen golf -reissunsa aikana juurikin samaisten toukkien takia (lue täältä), joten olkaahan varovaisia! 

 

Ainakin välillä tammi -huhtikuu.

Ps. Yksi juttu yllätti meidät; moni espanjalaisista pelikavereista ei edes tiennyt näistä toukista, saatika ottanut huolta tosissaan. Ja koska näitä löytyy myös todistettavasti Portugalista, ongelma ei sijoitu pelkästään Välimeren rannoille.

Kuva Vetenario Pet Doctorsin sivuilta.

Kuva Vetenario Pet Doctors -sivulta.