15 vuotta sitten

 

 

15 vuotta sitten Facebookissa kiersi haaste, jossa piti kirjoittaa 25 satunnaista asiaa itsestään (faktaa, tapaa tai tavoitetta), jonka jälkeen oli tarkoitus "merkitä" 25 ystävää jatkamaan haastetta. Semmoinen perus FB -haastekuvio siis, mutta se miten tähän vanhaan haasteeseen ja omiin vastauksiini törmäsin, oli aika mielenkiintoista. 

 

Kadotin entisaikojen parhaan ystäväni, ja jäljittääkseni ystävän lähdin kahlaamaan hänen Fb-profiiliaan. Noh, tyyppihän ei ole ollut koskaan siellä aktiivinen, joten hänen profiilissaan oli lähinnä muitten sinne kirjoittamia juttuja, kuten hyvää synttäripäivää ja mitä sulle kuuluu, kun ei kuulu mitään. Profiilisivua oli siis äärimmäisen helppoa rullata alaspäin, ja siellähän se sitten oli - oma 25 kohdan haaste rakkaalle ystävälleni.

 

Vuonna 2009 kirjoittamani 25 asiaa itsestäni osui ja upposi sen verran hyvin, että laitanpa ne tähän tämän päivän kommenteillani varustettuna:

 

25 satunnaista asiaa itsestäni vuonna 2009

 

Oma kuva on jostain niiltä ajoilta :)

1. "Olen taivaanrannanmaalari ja vaikka nuorempana taistelin sitä vastaan, olen hyväksynyt sen. Nyt ymmärrän, että meitäkin tarvitaan". 

 

- Ehkä tässä vaiheessa elämää olisi nasta vähän tietääkin tulevista kuvioista ja tähtien asennoista, mutta kyllä toi tulevaisuus näyttää edelleen mysteeriltä. Ainoa asia minkä vieläkään tiedän, on pakottava tarve lähteä johonkin, ja se tunne vaan kasvaa. Kirjoitin vuonna 2019 marraskuun pimeydessä tosta fiiliksestä otsikolla "Kateissa". Tarvitaanko meitä haahuilijoita mihinkään, en tiedä, vai olisiko parempi että jokainen tietäisi tarkalleen oman paikkansa?

2. "Sieluni on Thaimaassa, sinne se jäi jo ensimmäisellä kerralla monia vuosia sitten. Jonain päivänä pelastan rantakoiria siellä elämästä nauttien".

 

- Osa sielusta vaeltaa siellä edelleen ja varmaan aina, mutta onneksi ei kuitenkaan ihan kokonaan. Viisi vuotta Thaimaassa ja kolme sieltä tuotua rescue -koiraa - sehän meni juurikin noin. 

Boo, Salsa ja Bumba

 

3. "Tarvitsen haasteita ja pieniä ongelmia, silloin olen parhaimmillani. Jos joku väittää, että ei onnistu, toteutan asian varmasti".

 

- Mieletöntä itsevarmuutta, etten sanoisi! Ihan noin jäätävää päättäväisyyttä en nykyään tunnista, vaikka onhan sitä ripaus jäljelläkin. Tai tarkemmin ajateltuna... mähän muuten päätin "mökistä" Suomessa (ja pidin pääni), sekä viime talven Euroopan seikkailusta matkiksella (ja pidin pääni, vaikkei Tomppa alkuun niin innostunutkaan), eli ainakin osa päättäväisyydestä on näköjään jäljellä. 

Pitäisi ihan hemmetin äkkiä päättää taas jotakin.

4. "Olen taistelijaluonne ja kapinallinen. Voin taistella minkä tahansa "tärkeän" asian puolesta viimeiseen asti . Tämä on varmasti myös yksi ärsyttävimmistä piirteistäni".

 

- No khyllä! Äkkiä tulee mieleeni taistelu lähimetsän avohakkuita vastaan (lue vaikka täältä) ja kannoinkin sen jälkeen kylähullun viittaa harteillani. Sorry siis ystävät ja vihamiehet, olen mitä olen.

 

Tän taistelun hävisin, eikä tullut nätti.

 

 

5. "Perheeni ja läheiseni ovat minulle tärkeintä maailmassa, vaikka eivät he aina helppoja ole (kuten en minäkään). Rakastan heitä juuri sen takia". 

 

- Love you forever 💛!

 

6. "Uskon hyvyyteen, vaikka välillä näyttää siltä, että maailmassa on sitä aivan liian vähän".

 

- Hullu maailma ja hullummaksi vaan menee, mutta uskon silti hyvyyteen. 

7. "Rakastan lattaritansseja, enkä saa tanssimisesta koskaan tarpeekseni. Aikaa vaan on aivan liian vähän sitä varten, sillä voisin tanssia kaiket päivät".

 

- Samui -vuosina lattareitten paikan sydämessä pölli frisbeegolf, ja voisin aivan helposti heittäytyä vaikka täysipäiväiseksi fribailijaksi. Oih, maksaisipa joku siitä!

Fribakisat on vieneet jo Espanjaan, Itävaltaan ja Thaimaahan.

8. "Minun on vaikea olla tekemättä mitään, vaikka tiedän että se olisi välillä tarpeen. Yritän opetella pysähtymään".

 

- Viidessätoista vuodessa juuri mikään ei ole muuttunut. Yritän nykyään skarpata edes sen verran, että tekisin vain yhtä asiaa kerrallaan, mutta sekin tuntuu paikoitellen mahdottomalta. Pystytkö sä muuten puhumaan puhelimessa tekemättä samalla jotain muutakin (pyykinpesukoneen täyttö, jne)? Jotenkin käsittämättömän haastavaa mulle".

 

9. "En voi sietää talvea ja kylmyyttä".

 

- En helvetissä! Enkä kylmää pimeyttä. Trooppinen pimeys on ihan eri juttu...

Nättiä ja sinistä ja ja ja, muttei mun juttu

 

10. "Pidän toiminnasta ja turhaudun jaarittelusta. Jos pitää tehdä, niin sitten tehdään eikä meinata".

 

- Amen!

 

11. "Minusta tulee isona valokuvaaja".

 

- Hah, no ei ole tullut. En ihan tiedä mihin toikin kiinnostus ajan saatossa tyssäsi, sillä kameroista se ei ainakaan jäänyt kiinni. Ehkä se johtui niistä kalliista objektiiveista 😂.

12. "En tarvitse maallista mammonaa itselleni, riittävästi on tarpeeksi. Jos sitä kertyy, löydän taatusti kohteita, missä sitä tarvitaan enemmän".'

 

- Sen verran mukavuudenhaluinen musta on tullut, että edes sellainen pikkuruinen turvarahasto olisi poikaa. Ja voisin mä ihan mielelläni omistaa sen viinitilankin Italiasta (ja villan Samuilla, ja ja ja...").

 

13. "En usko omistamiseen".

 

-Tuolloin en muuten omistanut mitään muuta kuin halvan ja nippa nappa katsastuksesta läpi menneen auton, mutta näin melkein oman kodin omistajana onhan se nyt nastaa, että voi edes töllin suhteen tehdä mitä huvittaa. Viime talven reissu matkiksella Euroopassa milloin missäkin yöpyen (ja välillä poliisien häätöjä sadatellen) opetti sen, että se "oma" paikka on jossain oltava. Edes jonkinlainen turvasatama.

Puskassa jonkun muun tiluksilla.

 

14. "Olen täysin tietoinen siitä, että sitä saa mitä haluaa. Kunhan haluaa riittävästi ja muistaa tilata sen".

 

- Kun palavasti haluaa jotakin, sen tuppaa tavalla tai toisella saamaan. Universumi on yllättänyt itseni useamman kerran antamalla sen, mitä olen intohimoisesti halunnut ja muistanut vielä tilatakin. Tavallaan se on vähän pelottavaakin, sillä pitää olla tarkkana mitä toiveita maailmalle heittää.

 

15. "Olen ikuinen teini".

 

- No en, thank God 😅. Ehkä mä olen tällä hetkellä ikuinen nelikymppinen.

 

16. "Kun innostun, niin innostun hullun lailla. Mitään välimuotoa ei ole".

 

- Kyllä se näin on. Voin tuhertaa vaikka hullun lailla jotain pöllöä ideaa, jonka jossain mielenhäiriössä saan päähäni. Nythän mä olen muuten innostunut aamulenkkisekoilusta (näkisittepä), ja voin vaan kuvitella kuinka monella naapurilla purskahtelee aamukahvit rinnuksille. Onneksi meillä on vaan vähän naapureita.

 

17. "Hemmottelen itseäni punaviinillä".

 

- Jep, kippis!

 

Vinho Verdekin käy :)

 

 

18. "Rakastan valoja ja kodissamme on mitä kummallisin kokoelma Thaimaasta tuotuja ihanuuksia. Kohta en enää tiedä mihin ne kaikki mahtuisi".

 

- Tunnelmavalot on ihan must! Thaimaasta tuotuja lamppuja on jokunen edelleen, mutta nyt olen tän vanhan talon myötä innostunut myös vanhoista valaisimista.

 

19. "Pidän Ming -huonekaluista".

 

- Hih, oli mulla sellainenkin kausi. Nyt tykkään sekoitella vanhaa ja vähän uudempaakin, mutta ennen kaikkea suunnitella ihan omaa (kunhan ne on tehty vanhoista ikkunanpokista 😂).

 

20. "Tarvitsen oman pihan, jotta voin ihmetellä kaikkea kasvavaa ja tunkea sormeni multaan. Pidän huolta myös kaikista eläimistä ympärilläni - oravallakin on nimi".

 

- Oi että, mä muistan niin hyvin mun Amanda -oravan, joka kävi kellon tarkkuudella kaksi vuotta syömässä mun kädestä, kunnes Amandaa ei enää näkynyt. Siilin poikasia on pelastettu ja viety Korkeasaareen (kolme selvisi hengissä ja palautettiin Korkeasaaren toimesta sinne mistä ne löysin), sitten on tietty myös meidän kolme valloittavaa Samuilta pelastettua koiraa. Noh, käärmeitä on tapettu, mutta on niitä kyllä pelastettukin, lue vaikka täältä.

 

Ilman omaa pihaa ei tulisi mitään.

 

 

21. "En pelkää mitään...paitsi pimeää vettä".

 

- Olisinpa noin rohkea vieläkin! Nykyään tulee vähän pelättyä, että läheisille käy jotakin, tai että susiLAUMA tulee pimeällä vastaan. Oikeastaan mä pelkään nykyään vähän turhankin paljon, joten hyvä että luin nämä omat kirjoitukseni 15 vuoden takaa. Pelkääminen on aivan hukkaan heitettyä energiaa, jonka voisi suunnata suoraan elämästä nauttimiseen. Ps. Pelkään edelleenkin pimeää vettä, joten se siitä sukellusharrastuksesta.

22. "Unohdan liian usein kiittää eteeni töitä tekeviä ja läheisimpiä ihmisiäni. Anteeksi ja kiitos".

 

- Hmm, enemmänkin voisi taatusti kiittää ja muistaa ihania apureita, mutta veikkaan että olen edes vähän petrannut.

23. "Olen kiitollinen siitä, että aina ei ole ollut helppoa. Toivottavasti olen asioitten myötä muuttunut edes hitusen paremmaksi ihmiseksi".

 

- Kiitän edelleenkin siitä, että repusta löytyy myös läjäpäin vastoinkäymisiä (mun pitäisi oikeasti kirjoittaa kirja), sillä menneisyyden haasteet asettaa monet asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Ihan pikku asioista ei tarvitse murmuttaa.

24. "Janoan elämää ja kokemuksia".

 

- Meinasin ladata tähän, etten ole pitkään aikaan käynyt seikkailemassa tai muuten kokemassa mitään erikoista, mutta sitten muistin viime talven Euroopan seikkailun aivan ummikkona, joten jep - janoan edelleen elämää ja kokemuksia.

 

25. "Olen hyvin onnellinen juuri nyt ja uskon, että elämä kantaa".

 

- Olen erittäin onnellinen. Vaikka välillä rohkeus pettäisikin, jossain syvällä sisimmässä uskon, että kaikki järjestyy parhain päin.

Ps. Ystäväkin löytyi ja treffit on taas sovittu💗.